Ratikkasilta: simpukat siirretään turvaan Keravanjoessa
Sukeltajat siirtävät rauhoitetut vuollejokisimpukat Keravanjoessa ylävirtaan ennen kuin Vantaan ratikan 50-metrisen sillan rakentaminen Jokiniemenkadulla alkaa.

Vantaan ratikan työmaalla Keravanjoen Jokiniemenkadulla tehdään nyt työtä, jota ohikulkija ei juuri näe. Vantaan kaupungin 19.10.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan sukeltajat keräävät joen pohjasta rauhoitettuja vuollejokisimpukoita ja siirtävät ne ylävirtaan, alueelle jossa lajia jo elää. Vasta sen jälkeen ratikan uuden sillan rakentaminen voi alkaa.
Miksi simpukat pitää siirtää
Kaupungin mukaan suurimmat riskit simpukoille ovat työsillan rakentaminen ja uuden sillan perustusten paalutus. Vuollejokisimpukka on rauhoitettu laji, joten sen siirtäminen ja työskentely sen elinympäristössä vaativat erityisluvan.
Simpukoilla on merkitystä koko joen ekosysteemille, sillä ne puhdistavat vettä. Ne voivat elää noin 50-vuotiaiksi, ja tyypillisesti ne ovat 5–10 senttimetrin pituisia. Vuollejokisimpukat muistuttavat harvinaisempia raakkuja, mutta sopeutuvat raakkuja paremmin tummaan veteen.
Keravanjoki on kaupungin mukaan monimuotoinen joki. Savinen maaperä tekee vedestä tummaa mutta myös ravinteikasta, ja joessa elää simpukoiden lisäksi saukkoja ja vaelluskaloja.
Pohja käydään läpi neliösentti kerrallaan
Sukellukset tekee Alleco Oy, joka on erikoistunut vesistöjen ympäristökysymyksiin. Sen sukeltajat ovat biologeja, joilla on myös tutkimussukeltajan koulutus. Allecon Juha Syvärannan mukaan joenpohja käydään läpi neliösenttimetri kerrallaan. Pohjaan ankkuroidaan köysillä noin metrin levyisiä linjoja, joita pitkin sukeltaja etenee.
Jo metrin syvyydessä on tiedotteen mukaan täysin pimeää. Sukeltaja pitää yhdellä kädellä kiinni köydestä ja tunnustelee pohjaa toisella, joten työ vaatii tarkkaa suunnittelua ja rutiinia. Löydetyt simpukat kuljetetaan ylävirtaan samaan jokeen.
Ratikalle oma 50 metrin silta
Ratikka saa Keravanjoen yli oman, noin 50 metriä pitkän sillan nykyisen ajoneuvosillan viereen. Kaupungin mukaan sillan rakennustyöt pääsevät kunnolla alkamaan vuoden 2027 aikana. Koska joki on herkkä ympäristö, silta on suunniteltu mahdollisimman huoltovapaaksi. Näin jokeen ei joudu ylimääräisiä aineita esimerkiksi huoltotöiden yhteydessä.
Sitowisen vanhempi asiantuntija Outi Hyttinen kertoo tiedotteessa, että ratikan ensimmäiset ympäristöselvitykset tehtiin jo vuosia sitten. Herkät kohteet merkittiin silloin, jotta ne voitiin ottaa huomioon suunnittelussa ja niitä voidaan seurata rakentamisen aikana. Destian osaprojektipäällikön Atte Heiskasen mukaan sillan rakentaminen voi alkaa, kun simpukat ovat turvassa samassa joessa mutta uudessa paikassa.
Vantaan ratikka lukuina
Vantaan kaupungin helmikuussa 2026 pitämien ratikan asukasinfojen aineiston mukaan hankkeen perustiedot ovat seuraavat:
| Asia | Tieto (Vantaan kaupunki 25.2.2026) |
|---|---|
| Reitin pituus | 19,3 km, josta 17,5 km omalla väylällä |
| Pysäkkejä | 27 |
| Keskimääräinen pysäkkiväli | 740 m |
| Päätepisteet | Mellunmäki – Lentoasema (Ilmailumuseo) |
| Länsiosan rakentajat | Destia, Sitowise ja Ramboll |
| Itäosan rakentajat | AFRY, GRK, Kreate, WSP ja Sweco |
| Raitiotiekiskojen asennus | suunniteltu keväälle 2027 |
| Liikenteen aloitus | tavoitteena 2029 |
Saman aineiston mukaan jatke Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaaliin oli menossa kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesäkuussa 2026.
Muut ratikkatyömaat syksyllä 2026
Ratikka näkyy tänä syksynä monessa paikassa Vantaalla. Tikkurilan ratikkatunneliin pääsee kurkistamaan lauantaina 24.10., katso ratikkatunnelin yleisövierailun ohjeet. Tikkurilantie suljetaan Kiitoradantien kohdalta 9.11. alkaen, mistä kerrotaan jutussa Tikkurilantie suljetaan Kiitoradantien kohdalta, ja Hakunilassa Hakunilantien silta on kiinni koko vuoden 2027.
Nykyiset bussi- ja junayhteydet, vyöhykkeet ja liput on koottu sivulle Joukkoliikenne Vantaalla.



