Vantaan kaupunginosat: 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa

Vantaa jakautuu seitsemään suuralueeseen ja 61 kaupunginosaan. Suuralueet ovat Myyrmäki, Kivistö, Aviapolis, Tikkurila, Koivukylä, Korso ja Hakunila. Kaupungin tilastot, palvelut ja kaavoitus kootaan pääosin tämän jaon mukaan, ja samoilla nimillä kaupunki kertoo myös alueiden uutisista. Tälle sivulle on koottu, mitkä kaupunginosat kuuluvat mihinkin suuralueeseen, montako asukasta alueilla on ja mistä junat ja tuleva ratikka kulkevat.

Asukasluvut ovat Vantaan kaupungin julkaisemasta taulukosta “Vantaan väestö suuralueittain ja kaupunginosittain 31.12.2024”, joka perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Uudemmat suuralueluvut vuoden 2025 lopulta kaupunki on julkaissut pyöristettyinä, ja ne ovat mukana tekstissä.

Suuralueet ja kaupunginosat taulukkona

Suuralue	Kaupunginosat	Asukkaat 31.12.2024	Asemat ja keskukset
Myyrmäki	Linnainen, Hämevaara, Hämeenkylä, Vapaala, Varisto, Myyrmäki, Kaivoksela, Martinlaakso, Vantaanlaakso, Askisto, Petikko	61 810	Kehäradan Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski; Myyrmäen keskusta
Kivistö	Piispankylä, Keimola, Kivistö, Lapinkylä, Myllymäki, Vestra, Luhtaanmäki, Riipilä, Seutula, Kiila	19 050	Kehäradan Kivistö; Mosaiikki (kirjasto ja nuorisotilat)
Aviapolis	Ylästö, Viinikkala, Tammisto, Pakkala, Veromies, Lentokenttä	21 686	Kehäradan Aviapolis ja Lentoasema; Helsinki-Vantaan lentoasema, Jumbo
Tikkurila	Hiekkaharju, Tikkurila, Jokiniemi, Viertola, Kuninkaala, Simonkylä, Hakkila, Ruskeasanta, Koivuhaka, Helsingin pitäjän kirkonkylä	49 747	Tikkurila ja Hiekkaharju (päärata ja kehärata); Dixi, kaupungintalo, Heureka
Koivukylä	Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski, Päiväkumpu	31 686	Pääradan Koivukylä ja Rekola, kehäradan Leinelä; Koivutori
Korso	Matari, Korso, Mikkola, Metsola, Leppäkorpi, Jokivarsi, Nikinmäki, Vierumäki, Vallinoja	30 174	Pääradan Korso; Elmon liikuntapuisto (rakenteilla)
Hakunila	Länsisalmi, Länsimäki, Ojanko, Vaarala, Hakunila, Rajakylä, Itä-Hakkila, Kuninkaanmäki, Sotunki	30 870	Ei juna-asemaa, ratikka tulossa; Kuusijärvi, Håkansbölen kartano

Koko Vantaalla oli taulukon mukaan 31.12.2024 yhteensä 251 269 asukasta. Heistä 6 246 on merkitty ryhmään “muut”, eli heitä ei ole tilastoitu millekään suuralueelle. Siksi suuralueiden luvut eivät summaudu aivan koko kaupungin lukuun.

Asukasmäärät vuoden 2025 lopussa

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan Vantaalla oli vuoden 2025 lopussa 252 956 asukasta, kertoo Vantaan kaupungin väestösivu. Myyrmäki on selvästi väkirikkain suuralue noin 62 600 asukkaallaan, ja siellä asuu joka neljäs vantaalainen. Toisena on Tikkurila noin 50 000 asukkaalla. Pienin suuralue on Kivistö, jossa asui noin 19 200 ihmistä.

Vuonna 2025 Myyrmäki kasvoi määrällisesti eniten, 780 asukkaalla. Suhteellisesti kasvu oli yhtä suurta Myyrmäessä ja Aviapoliksessa, 1,3 prosenttia. Hakunila oli ainoa suuralue, jonka väkiluku pieneni, 74 hengellä. Viiden vuoden aikana (2021–2025) Kivistön väestö on kaupungin mukaan kasvanut 14 prosenttia. Määrällisesti eniten on kasvanut Tikkurila, 4 200 asukkaalla. Hakunilan kasvu on ollut pienintä, 225 asukasta eli 0,7 prosenttia. Kaupungin oma ennuste on noin 270 000 asukasta vuonna 2029.

Länsi-Vantaa: Myyrmäki ja Kivistö

Wikipedian asematietojen mukaan Myyrmäen suuralueella on neljä kehäradan asemaa: Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski. Vantaankosken jälkeen rata jatkuu Vehkalan kautta Kivistöön. Kehärata avattiin 1.7.2015, ja sen junat I ja P kiertävät Helsingistä Myyrmäen ja lentoaseman kautta Tikkurilaan ja takaisin. Lipuista ja vyöhykkeistä kerrotaan tarkemmin Vantaan joukkoliikennesivulla. Vantaan kaupungin mukaan Myyrmäkeen rakennetaan kaupunkikulttuuritaloa, johon tulee kymmenen kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelua. Martinlaakson keskustan kehittämistä ohjaa Mainio Martsari -suunnitelma vuosille 2030–2050.

Kivistön palvelut on rakennettu Kivistön aseman ympärille. Alueen uusi kohtaamispaikka on Mosaiikki, jossa ovat saman katon alla kaupunginkirjasto, nuorisotilat ja monitoimitilat. Muiden toimipisteiden aukioloajat löytyvät Vantaan kirjastojen sivulta. Kaupungin mukaan Kivistön asuinalue sijaitsee Vantaanjoen kulttuurimaisemassa.

Aviapolis ja Tikkurila

Aviapoliksen suuralueeseen kuuluu Lentokentän kaupunginosa, jossa on vain 11 asukasta mutta koko Helsinki-Vantaan lentoasema. Kulkuyhteydet ja pysäköinti on koottu lentoasemasivullemme. Kehäradan asemista alueella ovat Aviapolis ja Lentoasema. Vantaan kaupunki kuvaa Aviapolista Vantaan suurimmaksi työn ja yrittämisen keskukseksi. Kauppakeskus Jumboon avautui lokakuussa uusi kirjasto, josta kerroimme avajaisten yhteydessä. Veromieheen suunnitellaan Huberilan uutta aluekeskusta.

Tikkurila on kaupungin hallinnollinen keskus, ja siellä ovat kaupungintalo ja kauppakeskus Dixi. Kaupungin mukaan Tikkurilan rautatieasema on Suomen kolmanneksi vilkkain. Asemalla pysähtyvät sekä pääradan että kehäradan junat, samoin seuraavalla Hiekkaharjun asemalla. Tiedekeskus Heureka (Tiedepuisto 1) on Visit Vantaan mukaan noin 700 metrin päässä Tikkurilan asemalta. Ratikan myötä Tikkurilan keskusta laajenee kohti Jokiniemeä ja Väritehtaan aluetta.

Itä- ja Pohjois-Vantaa: Koivukylä, Korso ja Hakunila

Koivukylän suuralueella pääradan K-junat pysähtyvät Koivukylässä ja Rekolassa. Leinelän kehärata-asema on Hiekkaharjun ja lentoaseman välissä, joten lentoasemalle pääsee suoraan raiteita pitkin. Korsossa on pääradan Korson asema. Vantaan kaupunki kuvaa Korson suuraluetta yhdeksi Suomen suurimmista omakotialueista. Korsoon rakennetaan Elmon liikuntapuistoa ja uimahallia, jonka on määrä avautua vuonna 2027. Nykyiset hallit on listattu Vantaan uimahallien sivulle.

Hakunilassa ei ole juna-asemaa. Kaupungin mukaan ratikka yhdistää alueen raideliikenteeseen ja tukee Hakunilan keskustan, Länsimäen ja Vaaralan kehitystä. Hakunilan suuralueella on Kuusijärven ulkoilualue, jossa on käynyt viime vuosina lähes puoli miljoonaa vierailijaa vuodessa. Suomen Arkkitehtiliiton mukaan Kuusijärven savusaunat voittivat vuoden 2026 Arkkitehtuurin Finlandian. Alueella toimii myös kaupunginmuseon Håkansbölen kartanomuseo.

Vantaan ratikka muuttaa itäisiä ja keskisiä alueita

Suurin tuleva muutos on Vantaan ratikka. Sen reitti kulkee Mellunmäen metroasemalta Länsimäen, Hakunilan, Tikkurilan, Jumbon ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle. Vantaan kaupungin mukaan radan pituus on 19,3 kilometriä, josta 500 metriä on Helsingin puolella metroyhteyden vuoksi, ja pysäkkejä on 27. Rakentaminen alkoi vuonna 2025, ja kaupungin ratikkasivun mukaan rata rakentuu vaiheittain vuosina 2026–2029. Liikenteen on arvioitu alkavan vuonna 2029. Kaupunki on ilmoittanut rakentamiskustannuksiksi 750 miljoonaa euroa. Ratikan varikko rakennetaan Vaaralaan.

Työmaat näkyvät katujärjestelyissä usean vuoden ajan. Tikkurilassa avataan yleisölle ratikkatunneli 24.10., ja Tikkurilantie suljetaan Kiitoradantien kohdalta 9.11. alkaen. Lisäksi Kehä III:n Hakunilantien silta on suljettuna koko vuoden 2027. Ratikan varrelle suunnitellaan kokonaan uusia alueita, kuten Aviapoliksen Muura ja Annefred sekä Hakunilan Fazerila ja Santamalmi.

Miten aluejakoa käytetään

Aluejako on tilastollinen, eikä se aina vastaa sitä, mitä asukkaat arkikielessä tarkoittavat. Esimerkiksi Leinelä on asemanseudun nimi eikä virallinen kaupunginosa Hiekkaharju taas kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, vaikka se sijaitsee Tikkurilan keskustasta pohjoiseen pääradan varrella. Kaupungin palvelut, kuten terveysasemat, eivät myöskään noudata tarkasti suuralueiden rajoja. Kaupunginosien ja suuralueiden rajat on julkaistu kartalla Vantaan kaupungin Vantaa alueittain -sivulla.