Pia Kauman ura yritysmaailmasta eduskunnan ja Etyjin johtotehtäviin

Pia Liisa Kauma on suomalainen kokoomuspoliitikko, kansanedustaja ja yritysjohtajataustainen kauppatieteiden maisteri. Hän on rakentanut uransa kansainvälisen kaupan, yritysjohtamisen, kunnallispolitiikan ja parlamentaarisen diplomatian tehtävissä.

Kauma toimii vuonna 2026 Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajana, kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana, Espoon kaupunginvaltuutettuna ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana hän työskenteli heinäkuusta 2023 heinäkuuhun 2025, minkä jälkeen hänelle jäi järjestössä president emerita -asema.

Hän on naimisissa, neljän aikuisen lapsen äiti ja asuu perheineen Espoossa. Syksyllä 2026 Kauma täyttää 60 vuotta, sillä hän syntyi 20. lokakuuta 1966.

Lapsuus ja koulutus

Pia Liisa Kauma syntyi 20. lokakuuta 1966 Joensuussa. Hän on Suomen kansalainen. Hänen etnisestä taustastaan, vanhemmistaan tai mahdollisista sisaruksistaan ei ole julkaistu luotettavissa lähteissä sellaisia tietoja, joiden perusteella niitä olisi aiheellista käsitellä yksityiskohtaisesti.

Kauma kävi Joensuun Lyseon lukion ja valmistui ylioppilaaksi vuonna 1985. Sen jälkeen hän muutti Helsinkiin opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1990 pääaineenaan laskentatoimi ja sivuaineenaan verotus.

Hän täydensi osaamistaan myöhemmin muun muassa vakuutusalan tutkinnolla, vientimarkkinoinnin opinnoilla, Yleisradion toimittajakoulutuksella ja valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla. Koulutuksen yhdistelmä näkyi myöhemmässä urassa, jossa talous, kansainvälinen kauppa, viestintä ja turvallisuuspolitiikka kietoutuivat yhteen.

Ura yritysmaailmassa

Ennen valtakunnanpolitiikkaa Kauma teki pitkän uran yrityksissä, viennissä ja kansainvälisessä myynnissä. Hänen tehtäviinsä kuuluivat työskentely Pohjola-yhtiöissä, Pauligilla, Labsystemsissä, Vaisalassa ja Suunnolla.

Hän työskenteli 1990-luvun jälkipuoliskolla Vaisalan myyntipäällikkönä ja siirtyi vuonna 1999 Suunnon kansainvälisten markkinoiden myyntijohtajaksi. Näissä tehtävissä hänen vastuullaan olivat vientiin, asiakkuuksiin ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät kokonaisuudet.

Kauma suoritti 2000-luvun alussa Yleisradion toimittajakoulutuksen ja työskenteli Ylen toimittajana vuosina 2003–2004. Journalismivaiheen jälkeen hän palasi johtotehtäviin ja työskenteli Laatukeskus Excellence Finlandin toimitusjohtajana vuosina 2006–2011.

Kun Kauma jäi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ilman paikkaa, hän siirtyi uudelleen yritysmaailmaan ja työskenteli Fastroi Oy:n vientijohtajana vuosina 2016–2017. Paluu eduskuntaan katkaisi tämän vaiheen seuraavana vuonna.

Politiikka alkoi Espoosta

Kauman poliittinen ura alkoi Espoon kuntapolitiikasta. Hän oli ensimmäisen kerran ehdolla vuoden 2004 kunnallisvaaleissa ja aloitti kaupunginvaltuutettuna vuonna 2005.

Hän on sittemmin toiminut Espoossa kaupunginvaltuuston lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa sekä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2026 hän jatkaa Espoon kokoomusvaltuutettuna.

Kauma valittiin vuoden 2022 aluevaaleissa myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon. Hän ilmoitti kuitenkin, ettei asetu enää ehdolle vuoden 2025 aluevaaleissa, koska kansanedustajan ja muiden luottamustehtävien aikataulut tekivät tehtäväkokonaisuudesta liian raskaan.

Kauma on kuvannut poliittisen uransa pituutta vuoden 2004 kampanjakuvalla, jossa hän piti sylissään perheen nuorinta lasta.

Kauma kirjoitti omalla verkkosivullaan:

”Tuo pieni vauva sylissä täytti vuoden 2025 keväällä 21 eli sen verran aikaa olen ollut politiikassa mukana.”

Ensimmäinen eduskuntakausi

Kauma valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä. Hän sai 3 551 ääntä ja aloitti ensimmäisen kautensa kokoomuksen kansanedustajana.

Vuosina 2011–2015 hän työskenteli useissa valiokunnissa, kuten perustuslakivaliokunnassa, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, talousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa. Talousalan koulutus ja yritystausta ohjasivat hänen toimintaansa erityisesti yrittäjyyttä, verotusta, sosiaaliturvaa ja julkisen talouden kestävyyttä koskevissa kysymyksissä.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Kauma sai 4 111 ääntä mutta jäi ensimmäiselle varasijalle. Hän palasi eduskuntaan 30. heinäkuuta 2017, kun Alexander Stubb luopui kansanedustajan paikastaan siirtyessään Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi.

Vaalikannatus kasvoi

Kauman asema vahvistui vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, joissa hän sai 8 597 ääntä. Vuonna 2023 hänet valittiin uudelleen 6 199 äänellä.

Vuoden 2023 vaalituloksen myötä alkoi hänen neljäs virallinen eduskuntakautensa. Kauma on itse huomauttanut, että vuosina 2015–2019 alkaneella vaalikaudella hän työskenteli kansanedustajana vasta kauden jälkipuoliskolla noustuaan varasijalta eduskuntaan.

Eduskunnassa Kauman vastuu on kasvanut myös puolueen sisällä. Hän toimii kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana, minkä vuoksi hän osallistuu ryhmän poliittisen linjan, lainsäädäntötyön ja julkisen viestinnän koordinointiin.

Työ ulkoasiainvaliokunnassa

Kauma toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. Valiokunta käsittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kansainvälisiä sopimuksia, kehitysyhteistyötä, ulkomaankauppapolitiikkaa ja kansainvälisten järjestöjen toimintaa.

Vuonna 2026 Kauma osallistui valiokunnan työskentelyyn esimerkiksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä koskevissa asioissa sekä ulkoasiainvaliokunnan Japanin-vierailulla, jonka aiheisiin kuuluivat Japanin turvallisuustilanne, puolustusyhteistyö ja Kiinan asema Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Kauman ulkopoliittisessa toiminnassa ovat korostuneet Venäjän hyökkäyssota, Ukrainan tukeminen, valtioiden alueellisen koskemattomuuden puolustaminen ja parlamenttien välisen yhteistyön merkitys.

Nousu Etyjin johtoon

Kauma osallistui Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan. Hän toimi Suomen valtuuskunnan jäsenenä vuosina 2011–2015, varajäsenenä vuosina 2017–2019 ja jälleen varsinaisena jäsenenä vuodesta 2019.

Vuonna 2013 hänet valittiin yleiskokouksen poliittisten asioiden ja turvallisuuden komitean raportoijaksi. Vuonna 2021 hän nousi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi ja sai erityisedustajan tehtävän Keski-Aasiaa koskevassa yhteistyössä.

Heinäkuussa 2023 Kauma valittiin Vancouverissa Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Hänet valittiin kesällä 2024 toiselle yksivuotiselle kaudelle. Puheenjohtajuus päättyi heinäkuussa 2025, jolloin espanjalainen Pere Joan Pons Sampietro valittiin hänen seuraajakseen.

Puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Kauma painotti järjestön merkitystä tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusjärjestys oli vakavasti haastettuna.

Kauma sanoi Etyjin parlamentaariselle yleiskokoukselle:

”Etyj on tienhaarassa, mutta uskon vahvasti, että järjestömme on kaikkien ponnistelujemme arvoinen.”

Puheenjohtajakaudellaan Kauma vieraili muun muassa Ukrainassa, puhui Etyjin ministerikokouksissa ja pysyvässä neuvostossa sekä osallistui vaalitarkkailuun ja parlamentaarisiin neuvotteluihin. Hänen kaudellaan Ukrainan tukeminen ja Venäjän saattaminen vastuuseen pysyivät yleiskokouksen keskeisinä aiheina.

Porton vuosikokouksessa kesällä 2025 Kauma korosti, että Ukrainan oli pysyttävä järjestön asialistan kärjessä myös sodan mahdollisen päättymisen jälkeistä aikaa suunniteltaessa.

President emerita

Kauma ei enää vuonna 2026 johda Etyjin parlamentaarista yleiskokousta. Hänen oikea nykyinen arvonimensä on president emerita, ja puheenjohtajakausi ajoittui vuosille 2023–2025.

Muutos on olennainen, sillä aiemmissa esittelyissä Kaumaa on vielä kuvattu järjestön istuvaksi puheenjohtajaksi. Vuonna 2026 hän jatkaa kansainvälistä työtä kokeneena entisenä puheenjohtajana sekä Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä.

Perintöverouudistus

Perintöverotus on noussut yhdeksi Kauman näkyvimmistä vuoden 2026 talouspoliittisista aiheista. Hän kannattaa perintöverosta luopumista mutta on varoittanut, ettei veron korvaaminen luovutusvoittoverolla saa nostaa tavallisten perijöiden verorasitusta.

Kauman mukaan erityisesti asuntojen, kesämökkien ja perheyritysten perimiseen liittyvät tilanteet on arvioitava huolellisesti. Hän on huomauttanut, että alkuperäiseen hankintahintaan perustuva Ruotsin malli voisi joissakin tilanteissa johtaa nykyistä suurempaan veroon omaisuutta myytäessä.

Kauma kirjoitti perintöverouudistusta käsittelevässä kannanotossaan:

”Minä kannatan perintöverosta luopumista, siitä ei ole epäilystä.”

Samassa kirjoituksessa hän vaati perusteellisia vaikutusarvioita.

Kauma kirjoitti:

”Edellytän kuitenkin, että jos muutokseen päädytään, vaikutusarviot tehdään huolellisesti, etteivät aivan tavallisen, keskiluokkaisen ihmisen verot nouse.”

Kauma ja kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti vetosivat maaliskuussa 2026 valtiovarainministeri Riikka Purraan, jotta perintöveron poistamista tarkasteltaisiin ennen hallituksen kehysriihtä. Kauman linja ei kuitenkaan ole ollut ehdoton kopio Ruotsin järjestelmästä, vaan hän on vaatinut Suomen oloihin soveltuvaa mallia.

Yrittäjien eläketurva

Kauma johti syksyllä 2025 perustettua kokoomuksen eduskuntaryhmän YEL-työryhmää, joka valmisteli ehdotuksia yrittäjien eläkevakuutuksen ongelmien ratkaisemiseksi.

Huhtikuussa 2026 hän piti hallituksen valmistelemaa YEL-uudistusta merkittävänä parannuksena. Kauman mukaan eläkemaksujen tulisi vastata paremmin yrittäjän todellista tulotasoa, mutta järjestelmän pitäisi samalla turvata riittävä eläke ja olla kestävä julkisen talouden kannalta.

Kauma sanoi YEL-uudistusta koskevassa tiedotteessaan:

”Moni yrittäjä on kokenut joutuneensa maksamaan liian korkeita eläkemaksuja todelliseen työtuloonsa nähden.”

Hän korosti erityisesti pien- ja yksinyrittäjien asemaa sekä mahdollisuutta lisätä yrittäjän vaikutusvaltaa oman eläketurvansa järjestämisessä.

Kauma sanoi:

”Yrittämisen pitää olla kannattavaa, ennakoitavaa ja reilua.”

Koulutuspolitiikka nousi esiin

Kesäkuussa 2026 Kauma vaati muutoksia suomi toisena kielenä eli S2-opetukseen. Hänen mukaansa oppimäärän valinnan pitäisi perustua nykyistä selvemmin oppilaan todelliseen kielitaitoon ja pedagogiseen arvioon.

Kauma katsoi, että osa Suomessa syntyneistä vieraskielisistä nuorista pystyisi opiskelemaan suomea vaativammalla tasolla. Hän painotti samalla, että S2-opetus on tarpeellinen niille oppilaille, jotka tarvitsevat lisätukea.

Kauma sanoi S2-opetusta koskevassa kannanotossaan:

”Hyvä suomen tai ruotsin kielen taito on avain jatko-opintoihin, työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymiseen.”

Kauma jätti hallitukselle myös kirjallisen kysymyksen vieraskielisten oppilaiden valikoitumisesta S2-opetukseen ja opetuksen rahoitusperusteista.

Opintoseteli nuorille

Toinen Kauman kesällä 2026 esiin nostama koulutushanke oli opintoseteli. Suunnitelman mukaan ilman opiskelupaikkaa jäänyt alle 29-vuotiaana ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa suorittanut nuori voisi opiskella maksutta 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa.

Kauma perusteli mallia sillä, että suuri joukko vastavalmistuneita jää vuosittain tahtomattaan välivuodelle. Setelillä suoritetut opinnot voisi myöhemmin sisällyttää tutkintoon, ja opinnot voisivat myös avata tien korkeakouluun avoimen väylän kautta.

Kauma kirjoitti opintoseteliä käsittelevässä kolumnissaan:

”Opintoseteli lähettää viestin nuorille, että ilman opiskelupaikkaa jääminen ei ole maailmanloppu.”

Oma PodKauma-ohjelma

Kauma on laajentanut julkista viestintäänsä myös podcastien ja verkkohaastattelujen suuntaan. Vuonna 2026 hän käynnisti oman PodKauma-keskusteluohjelmansa, jossa hän haastattelee eri alojen asiantuntijoita yhteiskunnallisista aiheista.

Ensimmäisessä jaksossa vieraana oli Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n Liisa Hanén, jonka kanssa Kauma keskusteli pienyrittäjien arjesta ja yrittäjyyden esteistä. Toisessa jaksossa toimittaja ja yrittäjä Ira Hammermann puhui ikäsyrjinnästä, työttömyydestä ja ihmisen tarpeesta kokea työnsä merkitykselliseksi.

Kauma kuvaili PodKauman tarkoitusta omilla sivuillaan seuraavasti:

”Haastattelen podcastiini ihmisiä eri aloilta. Perustin podcastin, koska olen vuosien varrella tutustunut moniin osaaviin ihmisiin.”

Ohjelman jaksot ovat olleet saatavilla Spotifyssa ja YouTubessa. Podcast täydentää Kauman esiintymisiä televisiohaastatteluissa, paneeleissa, yritystilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa.

Perhe ja vapaa-aika

Kauma on naimisissa Jussi Kauman kanssa. Pariskunnalla on neljä lasta, jotka olivat Kauman vuonna 2025 julkaisemien tietojen mukaan 21–31-vuotiaita. Kaksi lapsista asui tuolloin edelleen vanhempiensa kanssa.

Kauma kertoo perheestään ja vapaa-ajastaan avoimesti mutta rajatusti. Hän ei ole rakentanut poliittista julkisuuskuvaansa puolisonsa tai lastensa yksityiselämän varaan, eikä lasten nimiä tai henkilökohtaisia asioita ole syytä käsitellä ilman selvää yhteiskunnallista perustetta.

Vapaa-ajallaan hän kertoo lenkkeilevänsä, opiskelevansa kieliä, lukevansa, mökkeilevänsä ja osallistuvansa lastensa harrastuksiin.

Sidonnaisuudet ja luottamustehtävät

Eduskuntatyön ja kunnallispolitiikan lisäksi Kauma on ilmoittanut luottamustehtäviä muun muassa Fennia-konsernissa, Fortumin sidosryhmien neuvottelukunnassa ja HOK-Elannon edustajistossa.

Hänen ansioluettelonsa mukaan hän on ollut Fennian hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2014, Fortumin sidosryhmien neuvottelukunnan jäsen vuodesta 2019 ja HOK-Elannon edustajiston jäsen vuodesta 2016.

Kansanedustajien sidonnaisuudet, ulkopuoliset tulot, merkittävä omaisuus ja saadut lahjat ilmoitetaan eduskunnan julkisessa rekisterissä. Tiedot voivat muuttua vuosittain, minkä vuoksi yksittäisiä aikaisempien vuosien summia ei pidä esittää nykytilanteena ilman ajantasaista ilmoitusta.

Vuoden 2014 kohu

Kauman uran näkyvin kotimainen kiista syntyi vuonna 2014 hänen kommentoituaan maahanmuuttajaperheiden lastenvaunuhankintoja ja harkinnanvaraista sosiaalitukea.

Kauma kysyi, miksi maahanmuuttajaperhe hankkisi sosiaalituella uudet lastenvaunut, jos suomalaiset keskiluokkaiset perheet käyttävät kierrätettyjä vaunuja. Espoon sosiaalitoimi vastasi, ettei asiakkaita kohdeltu etnisen taustan perusteella eri tavalla.

Kommentti herätti laajaa arvostelua, ja sitä pidettiin vastakkainasettelua lisäävänä. Kauma puolestaan sanoi halunneensa nostaa esiin saamiaan kokemuksia ja keskustella sosiaalituen myöntämisen yhdenvertaisuudesta.

Kauma sanoi Ylen A-studiossa:

”Meillä näyttää olevan aika vaikeaa nostaa tällaisia asioita keskusteluun, jotka herättävät niin paljon tunteita.”

Kohu jäi pysyväksi osaksi hänen julkista poliittista historiaansa, mutta siihen ei liittynyt rikosprosessia tai oikeudellisia seuraamuksia.

Sosiaalinen media

Kauma käyttää aktiivisesti Instagramia, Facebookia, LinkedIniä ja X-palvelua. Hän julkaisee kanavissaan tietoja eduskuntatyöstä, ulkomaanvierailuista, talouspolitiikasta, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja Espoon paikallisista tapahtumista.

Hänen Instagram-esittelyssään korostuvat tehtävät kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana, kansanedustajana ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen entisenä puheenjohtajana.

Kauma kutsuu sosiaalisessa mediassa myös kansalaisryhmiä eduskuntavierailuille ja kertoo tapaamisistaan yritysten, järjestöjen, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Poliittinen profiili

Kauma sijoittuu talouspolitiikassa kokoomuksen markkinataloutta ja julkisen talouden kurinalaisuutta korostavaan siipeen. Hän kannattaa työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä, yritystoiminnan kannustimien vahvistamista sekä julkisten menojen ja velkaantumisen rajoittamista.

Samalla hänen äänestyskäyttäytymiseensä on sisältynyt myös arvoliberaaleja ratkaisuja. Marraskuussa 2014 Kauma kuului kansanedustajiin, jotka tukivat sukupuolineutraalia avioliittolakia eduskunnan ratkaisevassa äänestyksessä.

Ulkopolitiikassa hän painottaa valtioiden itsemääräämisoikeutta, sääntöperusteista kansainvälistä järjestystä, Euroopan turvallisuutta ja Ukrainan tukemista. Kotimaan politiikassa hänen keskeisiä aiheitaan ovat yrittäjyys, verotus, eläkejärjestelmä, koulutus ja julkisen talouden kestävyys.

Pia Kauma vuonna 2026

Vuonna 2026 Pia Kauma on 59-vuotias neljännen kauden kansanedustaja, jonka asema perustuu sekä kotimaiseen puoluejohtamiseen että kansainväliseen kokemukseen.

Hän ei enää toimi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajana, vaan jatkaa järjestön president emeritana. Suomessa hänen merkittävimmät nykytehtävänsä ovat kansanedustajan työ, ulkoasiainvaliokunnan jäsenyys, kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtajuus ja Espoon kaupunginvaltuuston jäsenyys.

Kauman vuoden 2026 poliittisissa avauksissa korostuvat perintöveron uudistaminen, yrittäjien YEL-järjestelmä, vieraskielisten nuorten koulutus, korkeakouluopintoihin pääsy sekä julkisen talouden tasapainottaminen. PodKauma-ohjelman käynnistäminen osoittaa samalla, että hän pyrkii täydentämään perinteistä poliittista viestintää pidemmillä asiantuntijakeskusteluilla.

Pitkä yritysura, yli kaksi vuosikymmentä Espoon politiikassa, neljä eduskuntakautta ja kaksivuotinen Etyj-johtajuus ovat tehneet Kaumasta yhden kokoomuksen kokeneimmista kansainvälisesti verkottuneista kansanedustajista.