Markku Impiö elämä muuttui hittivuosista raittiuteen ja rauhallisempaan arkeen

Markku Impiö on suomalainen säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, muusikko ja tuottaja, jonka kädenjälki kuuluu useissa Kaija Koon tunnetuimmissa kappaleissa. Kansalliskirjaston tietueen mukaan hän on ollut tekijänä sadoissa tallennetuissa musiikkiteoksissa.

Impiö syntyi 21. maaliskuuta 1965 Torniossa ja täytti maaliskuussa 2026 61 vuotta. Hänen elämäntyönsä yhdistyy erityisesti Kaija Koon 1990-luvun läpimurtoon, mutta uraan kuuluu myös mainosmusiikkia, tuotantotyötä, sovittamista ja yhteistyötä muiden artistien kanssa.

Impiön elämä ja pitkä suhde Kaija Koohon nousivat uudelleen keskusteluun, kun Kaunis rietas onnellinen -elokuva sai ensi-iltansa 18. helmikuuta 2026. Selma Vilhusen ohjaamassa elokuvassa Impiötä näyttelee Jari Virman ja Kaija Koota Oona Airola.

Julkisuudessa Impiö on viime vuosina puhunut avoimesti lauluntekijyydestä, avioliitostaan, alkoholiongelmastaan ja raitistumisestaan. Hän on samalla korostanut viihtyvänsä nykyisin rauhallisessa arjessa ilman parisuhdetta.

Lapsuus pohjoisessa

Markku Impiö syntyi Torniossa, mutta vietti suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Ylitorniolla. Musiikki tuli hänen elämäänsä jo varhain: paikallisen haastattelun mukaan hän aloitti klassisen pianonsoiton viisivuotiaana ja perusti myöhemmin ensimmäisiä yhtyeitään koulukavereidensa kanssa.

Impiön isä Lauri Johannes Impiö oli luterilainen pappi ja kokoomuksen kansanedustaja. Hän istui eduskunnassa vuosina 1975–1987. Perheen julkinen asema ei kuitenkaan vienyt Markkua politiikkaan, vaan hänen kiinnostuksensa suuntautui musiikkiin, kirjoittamiseen ja kosketinsoittimiin.

Nuorena Impiö muutti pääkaupunkiseudulle kehittämään muusikontaitojaan. Hän opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja työskenteli samanaikaisesti erilaisissa yhtyeissä ja studioissa.

Kohtaaminen Steel Cityssä

Impiön ja Kaija Kokkolan, myöhemmin Kaija Koona tunnetun laulajan, yhteinen tarina alkoi Steel City -yhtyeen harjoituksissa. Impiö oli tuolloin 17-vuotias kosketinsoittaja ja Kaija noin 20-vuotias laulaja.

Impiö kertoi Kodin Kuvalehden haastattelussa, että hän kiinnitti heti huomiota laulajaan mutta piti ikäeroa esteenä mahdolliselle suhteelle. Ystävyys syveni vähitellen, ja talvella 1985 pari alkoi seurustella.

Impiö muisteli ensivaikutelmaansa seuraavasti:

”Onpa kaunis nainen.”

Myöhemmin hän kuvasi, miksi kiinnostus muuttui rakkaudeksi:

”Rakastuin Kaijan aitouteen, lämpöön, huumorintajuun, heittäytymiseen. Kunnioitin häntä myös ammatillisesti.”

Kaija Koon isän äkillinen kuolema vuonna 1986 pysäytti laulajan uran joksikin aikaa. Impiö tuki puolisoaan vaikean vaiheen aikana, ja pari muutti yhteen.

Avioliitto ja perhe

Markku Impiö ja Kaija Koo menivät naimisiin heinäkuussa 1987 Puotilan kappelissa Helsingissä. Impiö oli 22-vuotias ja Kaija Koo 24-vuotias.

Nuoripari eli boheemia muusikkoelämää, mutta teki samalla pitkäjänteisesti töitä. Impiö opiskeli ja työskenteli äänimainostoimistossa, jossa hän sävelsi musiikkia televisio- ja radiomainoksiin. Kaija Koo lauloi useita hänen tekemiään mainosjinglejä.

Parin ainoa lapsi Olli syntyi vuonna 1991. Impiö on kertonut, että vanhemmaksi tuleminen pelotti häntä aluksi.

Markku Impiö sanoi haastattelussa:

”Vastuu lapsesta pelotti. Mietin, onko elämä nyt ohi ja pallo jalassa seuraavat 18 vuotta. Mutta jälkikäteen ajatellen Olli oli maailman paras yllätys.”

Perhe kohtasi myöhemmin vakavan kriisin, kun Olli joutui nuorena moottoripyöräonnettomuuteen ja sairaalahoitoon. Impiö kuvasi myöhemmässä haastattelussa onnettomuuden osuneen aikaan, jolloin myös hänen oma alkoholinkäyttönsä oli muuttunut vakavaksi ongelmaksi.

Mainosmusiikista pophitteihin

Ennen läpimurtoaan Impiö oli ehtinyt työskennellä vuosia helsinkiläisessä studiossa. Hän teki yritysvideoiden musiikkia, radiojinglejä, televisiomainoksia ja muuta kaupallista äänituotantoa.

Suomen Musiikintekijöille antamassaan haastattelussa Impiö kuvasi mainosmusiikkivuosia tärkeäksi kouluksi, joka opetti häntä säveltämään nopeasti ja työskentelemään erilaisten toimeksiantojen ehdoilla.

1990-luvun alun lama vähensi mainosalan töitä. Samalla Impiölle vapautui aikaa kirjoittaa kokonainen albumi Kaija Koolle. Hän halusi luoda suomenkielistä popmusiikkia, jossa yhdistyisivät tarttuvat melodiat ja tavallista kunnianhimoisemmat sanoitukset.

Työn tuloksena syntyi vuonna 1993 julkaistu Tuulten viemää.

Tuulten viemää muutti kaiken

Tuulten viemää oli Kaija Koon varsinainen soololäpimurto. Impiö sävelsi albumin kappaleet ja kirjoitti sanoituksia sekä yksin että yhdessä Kaija Koon kanssa.

Albumilla julkaistiin muun muassa:

• Kuka keksi rakkauden
• Hanat aukeaa
• Niin kaunis on hiljaisuus
• Tule lähemmäs beibi
• Kylmä ilman sua
• Tuulten viemää
• Seison vierelläsi

Levyn koko kappaleluettelo ja tekijätiedot osoittavat, kuinka keskeinen Impiön rooli oli sekä säveltäjänä että sanoittajana. Erityisesti ”Hanat aukeaa”, ”Tule lähemmäs beibi” ja ”Kylmä ilman sua” olivat kokonaan hänen säveltämiään ja sanoittamiaan.

Albumin kaupallinen ja taiteellinen menestys oli poikkeuksellinen. Se pysyi Suomen virallisella albumilistalla yli vuoden ja teki Kaija Koosta yhden maan suosituimmista naisartisteista.

Vuoden 1994 Emma-gaalassa Tuulten viemää palkittiin vuoden albumina, ”Kuka keksi rakkauden” voitti vuoden sävellyksen palkinnon ja Impiö valittiin vuoden tuottajaksi.

”Kuka keksi rakkauden” -kappaleen virallisissa Emma-tiedoissa säveltäjäksi on merkitty Markku Impiö ja sanoittajiksi Impiö sekä Kaija Kokkola.

Menestys jatkui Tuulikellolla

Yhteistyö jatkui vuonna 1995 julkaistulla Tuulikello-albumilla. Se vahvisti Kaija Koon asemaa suomalaisen popmusiikin huipulla ja osoitti, ettei ensimmäisen albumin menestys ollut sattumaa.

Impiöstä tuli yksi 1990-luvun tunnetuimmista suomalaisista hittisäveltäjistä, vaikka hän pysytteli esiintyvää puolisoaan enemmän taustalla. Kaija Koon ja Impiön yhteisiä levytyksiä on myyty yhteensä satojatuhansia kappaleita, ja työpari sai useita kulta- ja platinalevyjä.

Impiö on jälkikäteen pohtinut sitä, kuinka kypsiltä hänen nuorena kirjoittamansa tekstit kuulostavat verrattuna hänen silloiseen elämäänsä.

Markku Impiö sanoi vuoden 2025 haastattelussa:

”Teksteissäni osasin näköjään olla jo silloin aikuinen. Oikeassa elämässä aikuistuin vasta viisikymppisenä.”

Menestyksen varjopuoli

Nopea suosio toi Impiön ja Kaija Koon elämään jatkuvaa työtä, julkisuutta ja paineita. Työpari oli samanaikaisesti aviopari ja lapsiperhe, mikä vaikeutti työn ja yksityiselämän erottamista.

Impiö alkoi käyttää alkoholia yhä enemmän. Hän on myöhemmin myöntänyt, että juominen muutti hänen käyttäytymistään ja heikensi hänen kykyään käsitellä avioliiton ongelmia.

Kaija Koo käsitteli suhdetta ja Impiön alkoholisoitumista vuonna 2021 ilmestyneessä elämäkerrassaan Taipumaton. Myös Impiö on ottanut vastuuta omasta toiminnastaan eikä ole pyrkinyt kiistämään riippuvuuden aiheuttamia vahinkoja.

Impiö kuvasi eräässä haastattelussa silloista ajatteluaan:

”Jollain alitajuisella tavalla minulla oli tuhovimmainen halu lopettaa avioliittomme. Se oli sekavaa ja rajua aikaa. Tunsin, että en riitä, en jaksa.”

Hän on kertonut joutuneensa vakavimpina vuosina sairaalahoitoon alkoholin vuoksi. Riippuvuus vaikutti sekä hänen fyysiseen terveyteensä että persoonallisuuteensa.

Markku Impiö kuvasi alkoholin vaikutusta:

”Alkoholi on liuotin, joka liuottaa paitsi aivot myös sydämen.”

Avioero vuonna 2006

Markku Impiön ja Kaija Koon avioliitto päättyi vuonna 2006. Pari oli ollut yhdessä noin 21 vuotta ja naimisissa lähes kaksi vuosikymmentä.

Eron jälkeen heidän välinsä olivat aluksi vaikeat, mutta ajan myötä he rakensivat toimivamman suhteen. Yhteinen poika Olli säilyi heidän tärkeänä yhdistävänä tekijänään.

Impiö on kertonut olleensa myöhemmin jälleen yhteydessä Kaija Koohon. He ovat vaihtaneet joululahjoja ja suhtautuneet yhteiseen musiikilliseen historiaansa aiempaa rauhallisemmin.

Elokuussa 2023 Impiö kuunteli Helsingin Olympiastadionilla, kuinka Kaija Koo esitti hänen säveltämiään ja sanoittamiaan kappaleita suurelle yleisölle. Kokemus sai hänet tarkastelemaan uudelleen työnsä pitkäaikaista merkitystä.

Tie raittiuteen

Impiön raitistuminen ei tapahtunut yhdellä päätöksellä. Hän kokeili jo vuonna 2010 elämää ilman alkoholia ja huomasi voivansa paremmin, mutta pysyvämpi muutos vaati lisää aikaa.

Vuonna 2020 Impiö vietti kuukauden päihdekuntoutuksessa. Hoitojakso vahvisti hänen käsitystään siitä, ettei kohtuukäyttö ollut hänelle toimiva vaihtoehto.

Markku Impiö sanoi raitistumisestaan:

”Voin paremmin, kun olen kokonaan ilman alkoholia.”

Raittiina hän alkoi ymmärtää tarkemmin, kuinka pitkälle riippuvuus oli muuttanut hänen ajatteluaan ja käytöstään.

Markku Impiö kertoi:

”Vasta raitistuttuani ymmärsin, kuinka paljon alkoholi oli muuttanut psyykettäni. Minusta tuli kylmempi. Valehtelin.”

Impiö ei ole kuvannut toipumista sankaritarinaksi, vaan pitkäksi prosessiksi, jossa hänen on ollut hyväksyttävä oma vastuunsa. Samalla hän on puhunut siitä, että elämän tasapaino löytyi vasta keski-iän jälkeen.

Rauhallinen elämä Järvenpäässä

Impiö kertoi loppuvuonna 2025 asuvansa yksin Järvenpäässä. Hän ei ole julkisesti vahvistanut uutta parisuhdetta, eikä hänen elämästään ole tiedossa ajankohtaisia kihlaus- tai avioliittosuunnitelmia.

Hänen arkeensa ovat kuuluneet musiikki, liikunta, lukeminen ja yhteydenpito läheisiin. Hän on harrastanut maantie- ja maastopyöräilyä, uimista sekä kuntosaliharjoittelua. Lisäksi hän on opiskellut espanjaa Järvenpään opistossa useiden vuosien ajan.

Markku Impiö kuvasi nykyistä elämäntilannettaan:

”Viihdyn hyvin ilman parisuhdetta. Minulla on ympärillä sukua ja perhettä. En ole yksinäinen.”

Hän on jatkanut musiikin tekemistä, mutta ei ole tavoitellut samanlaista julkista roolia kuin uransa kiireisimpinä vuosina. Julkisesti saatavilla olevat tiedot eivät tue väitteitä uudesta yritystoiminnasta, virallisesta mentorointiohjelmasta tai laajasta paluusta musiikkimarkkinoille.

Elokuva nosti tarinan esiin

Vuoden 2026 merkittävin Impiöön liittyvä julkinen tapahtuma oli Kaija Koon elämästä kertovan Kaunis rietas onnellinen -elokuvan valmistuminen.

Elokuvan virallisen kuvauksen mukaan pianistipuoliso Markku näkee Kaijan lahjakkuuden muita selvemmin, mutta menestys tuo suhteeseen myös sisäisiä taisteluja ja varjoja. Elokuvan käsikirjoitti Ilona Ahti ja dramaturgina työskenteli Paula Vesala.

Impiö osallistui myös uuden elokuvan herättämään mediakeskusteluun. MTV julkaisi 6. maaliskuuta 2026 häntä käsittelevän haastatteluvideon, jossa häntä kuvattiin mieheksi Kaija Koon hittien takana.

Elokuva ei ole dokumentti vaan dramatisoitu elämäkertaelokuva. Siksi sen yksittäisiä kohtauksia ei tule pitää sellaisinaan historiallisina todisteina. Teos kuitenkin muistuttaa siitä, kuinka keskeinen Impiön rooli oli Kaija Koon läpimurrossa sekä suomalaisen 1990-luvun popmusiikin kehityksessä.

Markku Impiön perintö

Markku Impiön julkinen elämäntarina sisältää kaksi hyvin erilaista puolta. Yhtäällä ovat suuret pophitit, Emma-palkinnot ja satojatuhansia kappaleita myyneet albumit. Toisaalla ovat riippuvuus, avioliiton hajoaminen ja pitkä toipumisprosessi.

Hänen tunnetuimmat kappaleensa ovat säilyneet suomalaisessa populaarikulttuurissa yli kolmen vuosikymmenen ajan. Niitä kuullaan edelleen radiossa, konserteissa, televisio-ohjelmissa ja uusien artistisukupolvien esittäminä.

Vuonna 2026 Impiö ei näyttäydy aktiivisena julkisuuden henkilönä tai esiintyvänä tähtenä. Hänen merkityksensä perustuu ennen kaikkea sävellyksiin, sanoituksiin ja tuotantotyöhön, joiden avulla Kaija Koon henkilökohtaisista tulkinnoista muodostui osa suomalaista pophistoriaa.

Uusi elokuva toi hänen nimensä takaisin otsikoihin, mutta samalla se ohjasi huomion siihen työhön, jonka Impiö teki jo kauan ennen valkokangasversiota: lauluihin, jotka ovat jatkaneet elämäänsä tekijänsä julkisuutta pidempään.