Göran Stubb pitkä ura muutti suomalaisen jääkiekon historiaa

Göran Stubb on suomalainen jääkiekkojohtaja ja kykyjenetsinnän uranuurtaja, jonka työ vaikutti ratkaisevasti sekä HIFK:n nousuun että NHL:n eurooppalaisen kykyjenetsintäjärjestelmän rakentamiseen. Hän johti HIFK:n jääkiekkotoimintaa seuran menestysvuosina, osallistui itsenäisen SM-liigan valmisteluun ja työskenteli NHL:n Euroopan kykyjenetsinnän johdossa neljän vuosikymmenen ajan.

Käkisalmessa 10. maaliskuuta 1935 syntynyt Stubb täytti 91 vuotta maaliskuussa 2026. Hän ei koskaan luonut uraa pelaajana, mutta nousi jo nuorena yhdeksi suomalaisen jääkiekon merkittävimmistä järjestöjohtajista.

Vuonna 2023 Stubb luopui NHL:n Euroopan kykyjenetsinnän päivittäisestä johtamisesta 40 työvuoden jälkeen ja siirtyi NHL European Scoutingin vanhemmaksi neuvonantajaksi. Hän asuu Helsingissä, seuraa edelleen aktiivisesti jääkiekkoa ja esiintyy julkisuudessa muun muassa pitkäaikaisen kumppaninsa Pirkko Mannolan rinnalla.

Lapsuus sodan varjossa

Göran Stubb syntyi Käkisalmessa Karjalankannaksella aikana, jolloin alue kuului Suomelle. Hänen lapsuutensa osui Suomen historian vaikeisiin sotavuosiin, joiden seurauksena perhe joutui muiden luovutetuilta alueilta lähteneiden perheiden tavoin rakentamaan elämänsä uudelleen.

Stubb on ruotsinkielinen suomalainen. Myös hänen perheensä on elänyt kaksikielisessä ympäristössä. Tasavallan presidentin kanslian mukaan Göran Stubb puhuu poikansa Alexander Stubbin kanssa ruotsia, kun taas Alexander puhui edesmenneen äitinsä Christel Stubbin kanssa suomea.

Stubbin omasta koulutuksesta tai mahdollisista tutkinnoista ei ole julkaistu riittävän yksityiskohtaisia ja luotettavasti vahvistettuja tietoja. Hänen myöhempi uransa osoittaa kuitenkin vahvaa kielitaitoa, kansainvälistä verkostoitumista ja kykyä toimia eri maiden jääkiekkopäättäjien kanssa.

HIFK tarvitsi pelastajan

Stubbin ura jääkiekon parissa alkoi HIFK:ssa. Seuran jääkiekkotoiminnan tulevaisuus oli 1960-luvun alussa epävarma, eikä toiminnalle löytynyt helposti vastuunkantajaa.

Stubb otti tehtävän vastaan vuonna 1961 ollessaan 26-vuotias. Hän kertoi myöhemmin NHL:n haastattelussa, että jääkiekko oli Suomessa tuolloin pieni ja pitkälti amatööripohjainen laji. Helsingin jäähallin valmistuminen vuonna 1966 mahdollisti hänen mukaansa aiempaa ammattimaisemman joukkueen rakentamisen.

Stubb johti HIFK:n jääkiekkojaostoa syksystä 1961 syksyyn 1975. Hänen kaudellaan seura voitti Suomen mestaruudet vuosina 1969, 1970 ja 1974. HIFK on kuvannut tätä ajanjaksoa yhdeksi historiansa menestyksekkäimmistä.

Stubbin työ ei rajoittunut joukkueen hallintoon. Hän osallistui seuran urheilullisen identiteetin rakentamiseen ja toi HIFK:hon uusia vaikutteita Pohjois-Amerikasta.

Carl Brewer muutti suunnan

Stubbin tunnetuin pelaajahankinta oli kanadalainen puolustaja Carl Brewer. Brewer oli voittanut Stanley Cupin Toronto Maple Leafsin paidassa ja kuulunut NHL:n parhaisiin puolustajiin ennen Eurooppaan siirtymistään.

Stubb tapasi Brewerin Wienissä ja suostutteli hänet mukaan HIFK:n toimintaan. Suomen Jääkiekkomuseon mukaan Brewerin värväys vuonna 1967 oli yksi suomalaisen seurajääkiekon merkittävimmistä kansainvälisistä pelaajahankinnoista.

Brewer saapui HIFK:hon ensin turnausmatkalle ja palasi myöhemmin Helsinkiin pelaajavalmentajaksi. Hän toi harjoitteluun, puolustuspelaamiseen ja fyysiseen valmistautumiseen pohjoisamerikkalaisia menetelmiä, jotka vaikuttivat HIFK:n lisäksi laajemmin suomalaiseen jääkiekkoon.

Göran Stubb kuvasi Brewerin vaikutusta NHL:n haastattelussa näin:

”Carl toi modernin jääkiekon HIFK:hon ja koko suomalaiseen jääkiekkoon.”

Brewerin tulo vahvisti HIFK:n mainetta fyysisenä, kunnianhimoisena ja kansainvälisesti suuntautuneena seurana. Hänestä tuli samalla näkyvä osa Stubbin rakentamaa menestyskokonaisuutta.

SM-liigan taustarakentaja

HIFK-vuosien jälkeen Stubbin vaikutus laajeni valtakunnalliselle tasolle. Hän osallistui seurajohtajana itsenäisen SM-liigan perustamisen valmisteluun 1970-luvulla.

Suomalaisen pääsarjajääkiekon hallinto erotettiin Suomen Jääkiekkoliiton suorasta sarjatoiminnasta vuonna 1975. Muutos loi pohjan nykyiselle Liigalle ja mahdollisti seuratoiminnan asteittaisen ammattimaistumisen.

Stubb siirtyi vuonna 1975 Suomen Jääkiekkoliiton johtotehtäviin ja aloitti liiton toimitusjohtajana vuonna 1976. Hän työskenteli tehtävässä vuoteen 1983 saakka.

Liiton toimitusjohtajana Stubb vahvisti kansainvälisiä suhteitaan, osallistui kilpailutoiminnan kehittämiseen ja seurasi läheltä suomalaisen maajoukkuejääkiekon kasvua. Hän toimi myös Suomessa järjestettyjen vuoden 1982 miesten MM-kisojen pääsihteerinä.

Silta Euroopan ja NHL:n välille

Vuonna 1983 Stubbin ura siirtyi uuteen vaiheeseen. NHL:n Central Scoutingin johtaja Jim Gregory halusi rakentaa Eurooppaan järjestelmän, joka tuottaisi NHL-seuroille yhdenmukaisia pelaajaraportteja ja rankinglistoja.

Stubb tapasi Gregoryn Esko Paltasen järjestämän yhteyden kautta. Stubb ja Paltanen perustivat taustayhtiön, joka tunnettiin nimellä European Scouting Service ja myöhemmin European Sports Service. Yhtiö työskenteli läheisessä yhteistyössä NHL Central Scoutingin kanssa.

Eurooppalainen toimisto arvioi varausikäisiä pelaajia, laati raportteja ja rankinglistoja sekä auttoi NHL:n kykyjenetsijöitä turnausjärjestelyissä, matkoissa, majoituksessa ja viisumiasioissa. Stubbin mukaan tehtävänä oli toimia käytännössä siltana eurooppalaisten jääkiekkojärjestelmien ja NHL-seurojen välillä.

Kun toiminta alkoi, vain muutamalla NHL-seuralla oli omia kykyjenetsijöitä Euroopassa. Stubb kertoi nähneensä ensimmäisessä seuraamassaan alle 18-vuotiaiden EM-turnauksessa vuonna 1984 vain noin kymmenen kykyjenetsijää. Neljä vuosikymmentä myöhemmin suurissa junioriturnauksissa saattoi olla paikalla satoja seurojen edustajia.

Göran Stubb sanoi NHL:n haastattelussa:

”Olen ylpeä siitä, kuinka eurooppalainen kykyjenetsintä kasvoi muutamasta tarkkailijasta laajaksi ammattilaisverkostoksi.”

Stubbin johtama järjestelmä auttoi NHL-seuroja vertailemaan eri maiden pelaajia yhteisten arviointiperusteiden avulla. Samalla eurooppalaiset juniorit saivat aiempaa tasapuolisemman mahdollisuuden tulla huomatuiksi Pohjois-Amerikassa.

Neljä vuosikymmentä huippulupauksia

Stubb seurasi uransa aikana useita pelaajasukupolvia Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Tšekissä, Slovakiassa, Saksassa ja muissa Euroopan jääkiekkomaissa.

NHL:n haastattelussa hän nimesi näkemiensä eurooppalaisten huippulupausten joukkoon suomalaiset Teemu Selänteen ja Saku Koivun, ruotsalaiset Mats Sundinin ja Peter Forsbergin, venäläisen Aleksandr Ovetškinin sekä tšekkiläisen Jaromír Jágrin.

Stubb painotti pelaaja-arvioinnissa erityisesti luistelua, pelikäsitystä ja kykyä erottautua korkeatasoisissa junioriotteluissa. Hänen mukaansa kaikkein poikkeuksellisimpia lupauksia ei tarvinnut etsiä väkisin, sillä heidän osaamisensa näkyi nopeasti ottelutilanteissa.

Hän jatkoi julkisten pelaaja-arvioiden antamista myös uransa loppupuolella. Ylen Göran Stubbia koskevaan uutisarkistoon sisältyy hänen arvioitaan muun muassa Kaapo Kakosta, Anton Lundellista, Jesperi Kotkaniemestä ja Henrik Borgströmistä.

Johtajan tehtävä päättyi

Stubb ilmoitti heinäkuussa 2023 vetäytyvänsä NHL:n Euroopan kykyjenetsinnän johtajan tehtävästä. Vastuu siirtyi Jukka-Pekka Vuoriselle, ja Stubb jatkoi organisaatiossa vanhempana neuvonantajana.

Hän perusteli päätöstään joulukuussa 2023 julkaistussa NHL:n haastattelussa.

Göran Stubb sanoi:

”Kun on ollut mukana 40 kautta ja on minun ikäiseni, on aika astua sivuun.”

Eläkepäätös ei merkinnyt täydellistä vetäytymistä jääkiekosta. Stubb on jatkanut otteluiden seuraamista, osallistunut lajin tapahtumiin ja pitänyt yhteyttä vuosikymmenten aikana rakentamaansa kansainväliseen verkostoon.

Vuonna 2025 hänen nimensä nousi esille myös keskusteluissa mahdollisesta valinnasta Torontossa sijaitsevaan Hockey Hall of Fameen. Hän ei kuitenkaan kuulunut vuoden 2025 valittujen joukkoon.

Jääkiekkoleijona numero 82

Suomen Jääkiekkomuseo nimesi Stubbin Jääkiekkoleijonaksi numero 82 vuonna 1991. Hänet aateloitiin vaikuttajien eli lajin rakentajien sarjassa.

Kansainvälinen jääkiekkoliitto valitsi Stubbin IIHF:n Hall of Fameen vuonna 2000. Myös tämä tunnustus myönnettiin rakentajien kategoriassa.

Palkinnot kuvastavat Stubbin uran erityisluonnetta. Hän ei tullut tunnetuksi maaleista tai maaotteluista, vaan organisaatioista, rakenteista ja kansainvälisistä yhteyksistä, jotka auttoivat muita tekemään pelaaja- ja valmentajauransa.

Christel Stubb ja kaksi poikaa

Göran Stubbin puoliso oli Christel Stubb, omaa sukua Setälä. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Alexander ja Nicolas.

Alexander Stubb syntyi Helsingissä vuonna 1968. Hän varttui kaksikielisessä perheessä ja pelasi nuoruudessaan jääkiekkoa HIFK:ssa. Alexander Stubb aloitti Suomen tasavallan 13. presidenttinä 1. maaliskuuta 2024.

Nicolas Stubb on työskennellyt digitalisaation, liiketoimintateknologian ja tietohallinnon johtotehtävissä. Göran Stubb kertoi vuonna 2023, että Alexanderilla oli kaksi lasta ja Nicolasilla neljä lasta.

Christel Stubb kuoli vuonna 2008. Göran Stubb jäi hänen kuolemansa jälkeen leskeksi.

Pirkko Mannola rinnalla

Myöhemmällä iällä Stubb löysi uuden kumppanin laulaja ja näyttelijä Pirkko Mannolasta. Vuoden 1958 Miss Suomeksi kruunattu Mannola oli jäänyt leskeksi näyttelijä ja ohjaaja Åke Lindmanin kuoltua vuonna 2009.

Stubb ja Mannola olivat tunteneet toisensa jo pitkään ennen parisuhteen alkamista. Heidän suhteensa tuli julkisuuteen 2010-luvulla, ja pari kihlautui vuonna 2016.

Ylen mukaan Mannola on laulajan, näyttelijän ja Miss Suomen uran lisäksi esiintynyt useissa veteraaneille järjestetyissä tilaisuuksissa. Stubb ja Mannola ovat puolestaan osallistuneet yhdessä konsertteihin, teatteri-iltoihin, urheilutapahtumiin ja kansallisiin juhlatilaisuuksiin.

Pariskunta ei ole rakentanut suhdettaan oman sosiaalisen median ympärille. Heidän yhteinen julkisuuskuvansa perustuu pääasiassa haastatteluihin ja tapahtumaesiintymisiin.

Presidentin isä parrasvaloissa

Alexander Stubbin presidenttikausi on lisännyt kiinnostusta Göran Stubbin elämään. Hän on kuitenkin esiintynyt julkisuudessa ennen kaikkea ylpeänä isänä ja jääkiekkovaikuttajana, ei poikansa poliittisena neuvonantajana.

Presidentin kanslian virallisen elämäkerran mukaan Alexander Stubb puhuu isänsä kanssa aina ruotsia. Perheen kaksikielisyys on ollut näkyvä osa myös presidentin omaa elämäntarinaa.

Göran Stubb osallistui Pirkko Mannolan kanssa itsenäisyyspäivän vastaanotolle joulukuussa 2025. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hän pääsi kättelemään presidenttinä toiminutta poikaansa Linnan juhlissa. Vuoden 2024 vastaanotto jäi häneltä väliin koronavirustartunnan vuoksi.

Ylen haastattelussa Göran Stubb kuvasi tunteitaan poikansa presidenttiydestä:

”On vieläkin vähän vaikea käsittää, että näin on, mutta loistavaltahan se tuntuu.”

Samassa haastattelussa hän arvioi poikansa pärjänneen tehtävässään hyvin. Pirkko Mannola puolestaan kertoi pitäneensä kumppaninsa ennen juhlia varotoimena eräänlaisessa karanteenissa, jotta tämä ei sairastuisi.

Linnan juhlien esiintyminen joulukuussa 2025 osoitti, että Stubb osallistuu edelleen merkittäviin kansallisiin tilaisuuksiin korkeasta iästään huolimatta.

Yhä kiinnostunut HIFK:sta

Stubb seuraa edelleen tarkasti HIFK:n toimintaa. Hänen suhteensa seuraan ei ole vain seremoniallinen, vaan hän on myös kommentoinut kriittisesti joukkueen menestystä, johtamista ja pelillistä suuntaa.

Vuonna 2025 hän arvioi Ylen ruotsinkielisessä haastattelussa HIFK:n heikkoa alkukautta poikkeuksellisen suorasanaisesti ja katsoi seuran johdon kantavan vastuuta tilanteesta. Kommentti osoitti, ettei hän ole luopunut näkemyksistään tai halustaan osallistua seuraa koskevaan keskusteluun.

HIFK puolestaan juhlisti Stubbin 90-vuotispäivää maaliskuussa 2025 ja kutsui häntä seuran 1960- ja 1970-lukujen johtohahmoksi sekä yhdeksi HIFK:n menestyksen tärkeimmistä rakentajista.

Julkisuus ilman omaa someuraa

Göran Stubbilla ei ole tunnettuuttaan ylläpitävää aktiivista ja varmennettua henkilökohtaista sosiaalisen median tiliä. Häneen liittyviä kuvia ja videoita julkaistaan pääasiassa HIFK:n, NHL:n, uutismedioiden, tapahtumajärjestäjien ja muiden julkisten toimijoiden kanavissa.

Hän on antanut uransa aikana lukuisia lehti-, televisio- ja verkkohaastatteluja. Keskeisimpiin viime vuosien haastatteluihin kuuluu NHL.comin joulukuussa 2023 julkaisema laaja kysymys–vastaus-haastattelu, jossa hän käsitteli uraansa, perhettään ja eurooppalaisen kykyjenetsinnän muutosta.

Stubbin omasta säännöllisestä podcastista ei ole vahvistettua tietoa. Hänestä ja hänen työstään on kuitenkin keskusteltu jääkiekkoaiheisissa ohjelmissa, haastatteluissa ja historiakatsauksissa.

Ei vahvistettua varallisuusarviota

Göran Stubbin henkilökohtaisesta nettovarallisuudesta ei ole julkaistu virallisesti vahvistettua arviota. Verkossa esiintyviin tarkkoihin summiin ei siksi ole perusteltua suhtautua luotettavina tietoina.

Hänen uransa tunnetut työtehtävät ovat liittyneet HIFK:n johtamiseen, Suomen Jääkiekkoliiton hallintoon, kansainvälisiin turnauksiin, jääkiekkokirjoittamiseen, European Scouting Servicen toimintaan sekä NHL:n kykyjenetsintään.

Stubbiin ei liity merkittäviä julkisesti vahvistettuja rikos-, oikeus- tai väärinkäytöstapauksia. Hänen uransa aikana esitetty kritiikki on kohdistunut lähinnä jääkiekon johtamiseen, pelaaja-arvioihin ja seuratoimintaa koskeviin mielipide-eroihin.

Göran Stubbin perintö

Göran Stubbin merkitys suomalaiselle jääkiekolle syntyy kolmesta toisiaan täydentävästä työvaiheesta. Hän auttoi ensin pelastamaan HIFK:n jääkiekkotoiminnan ja rakensi seurasta mestarin. Sen jälkeen hän osallistui suomalaisen pääsarjajärjestelmän ja Jääkiekkoliiton toiminnan kehittämiseen. Lopulta hän loi Eurooppaan kykyjenetsintäverkoston, joka palveli kaikkia NHL-seuroja.

Hänen uransa kulkee suomalaisen jääkiekon amatööriajasta nykyiseen maailmanlaajuiseen ammattilaisjärjestelmään. Samalla hänen työnsä vaikutti siihen, että eurooppalaisia pelaajia alettiin arvioida järjestelmällisesti ja että yhä useampi nuori sai mahdollisuuden päästä NHL:ään.

Vuonna 2026 Stubb on 91-vuotias ja virallisista johtotehtävistä sivuun siirtynyt vanhempi neuvonantaja. Hän seuraa edelleen HIFK:ta ja kansainvälistä jääkiekkoa, esiintyy julkisissa tilaisuuksissa Pirkko Mannolan kanssa ja tunnetaan sekä presidentti Alexander Stubbin isänä että ennen kaikkea yhtenä suomalaisen jääkiekon vaikutusvaltaisimmista rakentajista.