Aki Riihilahti johtaa HJK:ta ja vaikuttaa nyt myös Euroopan huipulla

Aki Pasinpoika Riihilahti on suomalainen jalkapallojohtaja ja entinen maajoukkuepelaaja, joka tunnetaan HJK:n, Crystal Palacen ja Suomen A-maajoukkueen keskikentältä. Hän toimii vuonna 2026 edelleen HJK Oy:n toimitusjohtajana, European Football Clubs -järjestön varapuheenjohtajana sekä kansainvälisen jalkapallosääntöelimen IFAB:n neuvoa-antavassa paneelissa. 

Syyskuussa 50 vuotta täyttävä Riihilahti on siirtynyt pelaajauransa jälkeen suomalaisen jalkapallon johtopaikoilta eurooppalaisten kilpailujen, tulonjaon ja sääntökehityksen ytimeen.

Varhainen elämä Helsingissä

Aki Pasinpoika Riihilahti syntyi 9. syyskuuta 1976 Helsingissä. Hän on Suomen kansalainen, ja hänen koko elämänkaarensa on kytkeytynyt vahvasti helsinkiläiseen jalkapalloon. Julkisissa ja luotettavissa lähteissä ei ole vahvistettu hänen etnistä taustaansa, eikä hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä yksityiselämää ole syytä käsitellä oletusten pohjalta.

Riihilahti aloitti jalkapallon HJK Kannelmäessä vuonna 1982 ja eteni seuran koko junioripolun kautta edustusjoukkueeseen. Hän on myöhemmin kuvaillut HJK:ta seuraksi, joka alkoi inspiroida häntä jo kuusivuotiaana.

HJK:n toimitusjohtajaksi noustessaan Riihilahti tiivisti pitkäaikaisen suhteensa seuraan seuraavasti:

Aki Riihilahti sanoi:

”HJK seurana on inspiroinut minua 6-vuotiaasta lähtien, olen innoissani mahdollisuuksista mitä voimme seurana saavuttaa.”

Nousu HJK:n edustukseen

Riihilahti nousi HJK:n edustusjoukkueeseen 1990-luvulla ja vakiinnutti paikkansa puolustavana keskikenttäpelaajana. Hän kuului joukkueeseen, joka voitti Suomen mestaruuden vuonna 1997 ja eteni seuraavana vuonna historiallisesti Mestarien liigan lohkovaiheeseen. HJK on yhä ainoa suomalaisseura, joka on pelannut kilpailun varsinaisessa lohkovaiheessa.

Riihilahti oli mukana myös elokuussa 1998 pelatussa ratkaisevassa karsintaotteluparissa Metziä vastaan. HJK:n omassa historiakatsauksessa kuvataan, kuinka Riihilahden laukaus kimposi Jeff Strasserin kautta maaliin Helsingissä, ennen kuin suomalaisjoukkue varmisti lohkovaihepaikkansa Ranskassa.

Mestarien liigassa HJK kohtasi Kaiserslauternin, Benfican ja PSV Eindhovenin. Riihilahti kuului kokoonpanoon myös marraskuussa 1998, kun PSV-ottelua seurasi Olympiastadionilla 34 146 katsojaa, mikä on edelleen suomalaisen seurajalkapallon yleisöennätys.

Ammattilaisvuodet ulkomailla

HJK:n eurokauden jälkeen Riihilahti siirtyi Norjaan Vålerengan riveihin. Sen jälkeen hänen uransa jatkui Englannissa Crystal Palacessa, Saksassa 1. FC Kaiserslauternissa ja Ruotsissa Djurgårdenissa. HJK:n mukaan hän pelasi vuoden 1998 jälkeen 13 vuotta kansainvälisissä sarjoissa Englannissa, Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa.

Crystal Palaceen Riihilahti liittyi vuonna 2001. Hän pelasi seurassa viisi kautta ja nousi toimintansa, työmoraalinsa ja suoraviivaisen pelityylinsä ansiosta kannattajien suosikiksi. Crystal Palacen vuonna 2026 julkaisema henkilöjuttu kuvaa, kuinka hänen energiset keskikenttäesityksensä tekivät suomalaisesta erittäin suositun Selhurst Parkilla.

Riihilahti oli mukana joukkueessa, joka nousi Valioliigaan keväällä 2004. Kaudella 2004–2005 hän pelasi Englannin korkeimmalla sarjatasolla ja teki muun muassa paljon muistetun maalin Arsenalia vastaan. Vaikka Palace putosi kauden päätteeksi, Riihilahden asema kannattajien arvostamana kulttipelaajana säilyi.

HJK:n Hall of Fame -esittelyn mukaan Riihilahti sulautui nopeasti englantilaisen jalkapallon fyysiseen pelityyliin, ja hänestä tuli Crystal Palacessa sekä kannattajien suosikki että joukkueen tärkeä johtohahmo.

Crystal Palacen jälkeen Riihilahti siirtyi Kaiserslauterniin ja myöhemmin Djurgårdeniin. Uransa loppuvuosina hänen pelaamistaan vaikeuttivat loukkaantumiset, jotka rajoittivat ottelumääriä etenkin Saksassa ja Ruotsissa.

Maajoukkueen runkopelaaja

Riihilahti edusti Suomea A-maajoukkuetasolla vuosina 1998–2007. Hän pelasi 69 maaottelua ja teki niissä 11 maalia. Palloliitto nimesi hänet myöhemmin Huuhkajalegendojen joukkoon.

Riihilahti kuului Suomen niin sanottuun kultaiseen sukupolveen, jossa pelasivat hänen lisäkseen muun muassa Jari Litmanen, Sami Hyypiä, Jussi Jääskeläinen ja Teemu Tainio. Suomi ei selviytynyt hänen maajoukkuevuosinaan arvokisojen lopputurnaukseen, mutta Riihilahti oli useiden EM- ja MM-karsintojen keskeisiä keskikenttäpelaajia.

Hänen tunnetuimpiin maaotteluhetkiinsä kuului maali Englantia vastaan Anfieldilla maaliskuussa 2001. Maali vahvisti hänen asemaansa kansainvälisen tason pelaajana juuri ennen pitkää Crystal Palace -jaksoa.

Paluu HJK:hon

Riihilahti palasi kasvattajaseuraansa vuonna 2009. Hän voitti HJK:n kanssa kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 2009–2011 ja päätti viimeisen kautensa Suomen mestaruuteen sekä Suomen Cupin voittoon. HJK:n lopettamistiedotteen mukaan hänellä oli merkittävä panos myös seuran euro-otteluissa.

Riihilahti ilmoitti ammattilaisuransa päättymisestä 31. tammikuuta 2012. Päätökseen vaikuttivat pitkä ura, loukkaantumiset ja halu siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen omilla ehdoillaan.

Riihilahti sanoi lopettamispäätöksestään:

”En lopeta jalkapalloa koskaan, mutta ammatikseni en enää pelaa.”

Hän jatkoi samassa tiedotteessa:

”Pelasin ja lopetan olemalla itselleni mahdollisimman rehellinen.”

Siirtyminen johtajaksi

Riihilahden siirtyminen kentältä johtotehtäviin alkoi jo pelaajauran loppuvaiheessa. Hän työskenteli HJK:n stadionia hallinnoineessa HSM Oy:ssä ja nousi stadionin toimitusjohtajaksi. Joulukuussa 2013 hänet nimitettiin HJK Oy:n toimitusjohtajaksi.

Vuonna 2026 HJK:n virallisissa yhteystiedoissa Riihilahti mainitaan edelleen HJK Oy:n toimitusjohtajana. Hänen vastuullaan on seuran liiketoiminnan, organisaation ja pitkän aikavälin strategian johtaminen, vaikka urheilullisen toiminnan päivittäisiä ratkaisuja tehdään myös urheilujohtamisen ja valmennusjohdon tasolla.

Riihilahti on korostanut, ettei kestävää menestystä voida rakentaa vain yhden edustusjoukkueen tai yksittäisen kauden ympärille.

Riihilahti sanoi HJK:n johtamisfilosofiasta:

”Rakennamme aina ensisijaisesti seuraa, emme yksittäistä joukkuetta.”

Hänen toimitusjohtajakautensa aikana HJK on pelannut säännöllisesti eurokarsinnoissa ja yltänyt Mestarien liigan, Eurooppa-liigan sekä Konferenssiliigan eri vaiheisiin. Samalla seura on kehittänyt stadion-, harjoitus- ja junioritoimintaansa.

Asema Euroopan seurajalkapallossa

Riihilahden vaikutusvalta ei rajoitu HJK:hon. Hän toimii European Football Clubs -järjestön varapuheenjohtajana. EFC tunnettiin aiemmin nimellä European Club Association eli ECA, ja Riihilahti on kuulunut järjestön toimintaan vuodesta 2015.

EFC:n tehtävänä on edustaa eurooppalaisia ammattilaisseuroja jalkapallon kansainvälisessä päätöksenteossa. Riihilahti on osallistunut erityisesti miesten seurajalkapalloa, kilpailumuotoja, kansainvälistä ottelukalenteria ja seurojen asemaa käsittelevään valmisteluun.

Hän on myös johtanut järjestön miesten jalkapallon työryhmää. EFC:n mukaan Riihilahden johtama ryhmä käsittelee seurojen näkökulmasta kentällä tapahtuvaa jalkapalloa ja sen kehittämistä.

Riihilahti on ollut mukana UEFA:n seurakilpailukomiteassa joko jäsenenä tai varapuheenjohtajana vuodesta 2016. HJK:n syyskuussa 2025 julkaisemien tietojen mukaan hänellä on komiteassa keskeinen vastuu EFC:n esitysten ja yhteisten kantojen valmistelusta.

IFAB:n neuvoa-antava paneeli

Syksyllä 2025 Riihilahden kansainvälinen asema vahvistui, kun hänet nimettiin EFC:n edustajaksi IFAB:n Football Advisory Paneliin. IFAB vastaa jalkapallon virallisista pelisäännöistä, ja paneeli arvioi sääntöihin sekä pelin kehitykseen liittyviä ehdotuksia ennen varsinaista päätöksentekoa.

IFAB:n virallisen esittelyn mukaan Riihilahti tuo paneeliin sekä entisen pelaajan näkökulman että kokemuksensa seura- ja järjestöjohtamisesta. Hänen rinnallaan paneelissa toimii entisiä huippupelaajia, valmentajia ja jalkapallojohtajia eri maanosista.

Riihilahti sanoi nimityksensä yhteydessä:

”Edustan kaikkia eurooppalaisia seuroja IFAB:ssa, joka vastaa jalkapallon säännöistä ja niiden muutoksista.”

EFC:n puheenjohtaja ja Paris Saint-Germainin presidentti Nasser Al-Khelaïfi arvioi Riihilahden saavuttaneen vahvan luottamuksen erikokoisten eurooppalaisten seurojen keskuudessa.

Nasser Al-Khelaïfi sanoi:

”Varapuheenjohtajamme Aki Riihilahti on ollut äärimmäisen tärkeässä roolissa ECA:n muutoksessa.”

Konferenssiliigan taustavaikuttaja

Riihilahti on yhdistetty vahvasti UEFA:n Konferenssiliigan syntyyn. Kilpailu perustettiin tarjoamaan aiempaa useammille kansallisille mestareille ja pienempien jalkapallomaiden seuroille realistinen mahdollisuus pelata eurooppalaisen seurakilpailun varsinaisessa vaiheessa.

Hän on kertonut olleensa mukana työryhmässä, joka valmisteli nykyistä eurokilpailujärjestelmää ja sen tulonjakoa. Ajatuksena oli laajentaa kansainvälisten otteluiden ja tulojen jakautumista suurimpien jalkapallomaiden ulkopuolelle.

Riihilahden pitkäaikainen seura Crystal Palace nosti hänen työnsä esiin toukokuussa 2026, kun seura valmistautui pelaamaan ensimmäisessä eurooppalaisessa loppuottelussaan juuri Konferenssiliigassa. Entisen Palace-pelaajan ja kilpailun kehittämiseen osallistuneen johtajan näkökulmasta hetki muodosti poikkeuksellisen yhteyden hänen pelaaja- ja hallintouransa välille.

Seurojen tulonjako ja solidaarisuus

Riihilahden työssä yksi keskeisistä kysymyksistä on ollut eurokilpailujen tulojen jakaminen myös niille seuroille, jotka eivät etene kilpailujen liigavaiheeseen. HJK:n mukaan ECA:n neuvottelut kasvattivat Veikkausliiga-seuroille maksettavaa vuosittaista solidaarisuusrahaa noin 30 000 eurosta noin 300 000 euroon.

Riihilahden mukaan kansainvälisessä päätöksenteossa käsitellään nyt erityisesti tulevien vuosien ottelukalenteria, seura- ja maajoukkuejalkapallon välistä yhteistyötä sekä pelin pitkän aikavälin kehitystä.

Riihilahti sanoi:

”Tällä hetkellä pääfokus on kansainvälisen ottelukalenterin suunnittelussa tuleville vuosille.”

Koulutus ja johtamisosaaminen

Riihilahti on täydentänyt pelaajataustaansa liiketalouden ja johtamisen opinnoilla. EFC:n henkilöesittelyn mukaan hän opiskeli taloustiedettä Oslon yliopistossa ja suoritti MBA-tutkinnon Liverpoolin yliopistossa vuonna 2012. Hän on osallistunut lisäksi Harvardin ja Yalen johtamiskoulutuksiin sekä eurooppalaisille seurajohtajille suunnattuun koulutusohjelmaan.

Akateeminen koulutus on erottanut hänen urapolkunsa monista entisistä ammattilaispelaajista. Riihilahti on hyödyntänyt kokemustaan sekä pukukopista että liiketoiminnan ja kansainvälisten järjestöjen neuvottelupöydistä.

Hänen julkisen johtamisajattelunsa ytimessä ovat pitkäjänteisyys, seuran rakenteiden vahvistaminen ja urheilullisen toiminnan yhdistäminen taloudellisesti kestävään liiketoimintaan.

Kirjoittaja, puhuja ja mediapersoona

Riihilahti tuli tunnetuksi myös kirjoittajana jo pelaajauransa aikana. Hän kirjoitti kolumneja muun muassa brittiläiseen The Timesiin ja suomalaisiin lehtiin. EFC:n mukaan hän työskenteli lisäksi kommentaattorina useille televisio- ja radioyhtiöille.

Hänen kirjoituksissaan ja puheenvuoroissaan ovat toistuneet jalkapallon lisäksi johtaminen, joukkueen sisäinen kulttuuri, päätöksenteko ja yksilön vastuu yhteisössä.

Riihilahti on esiintynyt myös podcasteissa. Finnish Football Show’n vuonna 2020 julkaisemassa haastattelussa hän käsitteli HJK- ja Crystal Palace -vuosiaan sekä HJK:n toimitusjohtajan työn kulissien takaista todellisuutta.

Huhtikuussa 2025 hän oli vieraana Leadership-podcastissa jaksossa “Aki Riihilahti – mies, jolla on HJK:ssa tehtävä”. Keskustelu käsitteli hänen suhdettaan jalkapalloon, johtajuutta ja työtä kansainvälisissä neuvottelupöydissä.

Avioliitto ja uusperhe

Riihilahti oli aiemmin naimisissa Tea Riihilahden kanssa. Pariskunta avioitui kesällä 2013 ja sai kaksi lasta. Vuonna 2016 julkaistussa uutisessa kerrottiin, että heidän Alex-poikansa oli saamassa pikkusisaruksen. Liitto päättyi myöhemmin eroon.

Riihilahti osallistui vuonna 2021 Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan, jossa hänen tanssinopettajanaan työskenteli Katri Mäkinen. Molemmat ovat myöhemmin korostaneet, ettei parisuhde alkanut kilpailun aikana. Ohjelmassa syntyi läheinen ystävyys, joka muuttui rakkaudeksi vasta myöhemmin.

Aki Riihilahti sanoi suhteen alusta:

”Kaikki aina luulee, että rakkaustarinamme sai alun TTK:ssa, mutta siellä oikeastaan syntyi meidän syvä ystävyys.”

Katri Riihilahti puolestaan sanoi:

”Tanssisalilla tehtiin vain kovasti töitä. Rakkaus syttyi vasta myöhemmin.”

Aki ja Katri Riihilahti avioituivat 19. elokuuta 2023. Heidän ensimmäinen yhteinen lapsensa syntyi 2. syyskuuta 2024.

Vuonna 2025 julkaistussa yhteishaastattelussa kerrottiin, että pari oli ystäviä noin puolentoista vuoden ajan ennen suhteen alkamista. Haastattelussa he kuvasivat uusperhettään ja yhteisen lapsen syntymän tuomaa elämänmuutosta.

Perhe-elämä julkisuuden ulkopuolella

Riihilahdella on kolme lasta: kaksi aiemmasta avioliitostaan ja yksi yhteinen lapsi Katrin kanssa. Vaikka hän julkaisee toisinaan perhekuvia sosiaalisessa mediassa ja puolisoiden yhteistä arkea käsitellään haastatteluissa, lasten yksityisyyttä on pääosin suojattu.

Joulukuussa 2024 Aki ja Katri Riihilahti kertoivat MTV:n haastattelussa lapsiarjestaan. Julkisuudessa heidän perhe-elämäänsä on kuvattu liikunnalliseksi uusperhearjeksi, jossa vanhempien vaativat työtehtävät sovitetaan lasten tarpeisiin.

Riihilahti on sosiaalisessa mediassa korostanut isyyttä ja lasten kasvamista vastuullisiksi ihmisiksi. Marraskuussa 2024 hän julkaisi pojistaan kuvan ja kirjoitti:

Aki Riihilahti sanoi:

”Tärkeintä elämässä on kasvaa hyväksi mieheksi.”

Sosiaalinen media ja julkinen kuva

Riihilahti käyttää Instagramia jakaakseen sisältöä perheestään, liikunnasta, HJK:sta, Crystal Palacesta ja kansainvälisestä jalkapallosta. Hänen julkaisunsa yhdistävät usein huumoria, kilpailuhenkisyyttä ja henkilökohtaisia havaintoja johtamisesta.

Hän on säilyttänyt erityisen lämpimän suhteen Crystal Palaceen. Seuran kannattajat muistavat edelleen hänen keskikenttätyöskentelynsä, maalinsa Arsenalia vastaan sekä suomalaisen “AKI 15” -lipun, joka nousi aikanaan tutuksi näkyväksi tunnukseksi Selhurst Parkilla.

Riihilahden julkinen profiili perustuu nykyisin ennen kaikkea hänen johtotehtäviinsä. Hän kommentoi eurooppalaisen jalkapallon kilpailumuotoja, taloutta, sääntöjä ja seurojen oikeuksia huomattavasti useammin kuin omaa yksityiselämäänsä.

Kritiikki ja johtamisen paineet

HJK:n toimitusjohtajana Riihilahti on ollut vastuullisessa asemassa myös seuran vaikeina kausina. Joukkueen valmentajaratkaisut, pelaajahankinnat, eurokilpailutulokset ja julkinen viestintä ovat ajoittain synnyttäneet kannattajakeskustelua ja arvostelua.

Julkisuudessa ei kuitenkaan ole tiedossa Riihilahteen kohdistuvia merkittäviä rikosoikeudellisia tai muita virallisia oikeusprosesseja. Myöskään vakavista terveysongelmista ei ole julkaistu vahvistettuja tietoja. Siksi hänen terveydestään tai mahdollisista oikeudellisista asioistaan ei ole perusteltua esittää spekulaatioita.

Kritiikistä huolimatta Riihilahden asema eurooppalaisessa seurajalkapallossa on vahvistunut. EFC:n varapuheenjohtajuus, UEFA:n kilpailukomiteatyö ja IFAB:n paneelijäsenyys osoittavat, että hän nauttii laajaa luottamusta myös Suomen ulkopuolella.

Aki Riihilahti vuonna 2026

Vuonna 2026 Aki Riihilahti jatkaa HJK:n toimitusjohtajana ja kuuluu European Football Clubs -järjestön korkeimpaan johtoon. Hän osallistuu UEFA:n seurakilpailuja koskevaan valmisteluun ja tuo eurooppalaisten seurojen näkemyksiä IFAB:n sääntötyöhön.

Hänen uransa muodostaa harvinaisen kokonaisuuden: HJK:n juniorista tuli Mestarien liigan pelaaja, Valioliigan kulttihahmo, Suomen maajoukkueen runkopelaaja ja lopulta yksi näkyvimmistä pohjoismaisista jalkapallojohtajista.

Riihilahden työn keskeisiä aiheita ovat nyt kansainvälisen ottelukalenterin tasapaino, seurajoukkueiden ja maajoukkueiden välinen yhteistyö, eurokilpailujen tulonjako sekä jalkapallon sääntöjen tulevaisuus. Samalla hän johtaa HJK:ta Helsingissä ja rakentaa perhe-elämää Katri Riihilahden sekä kolmen lapsensa kanssa.

Pelaajauransa päättyessä Riihilahti sanoi, ettei hän lopettaisi jalkapalloa koskaan. Vuonna 2026 tuo lausunto näyttää osuneen oikeaan: kenttä on vaihtunut neuvotteluhuoneisiin, mutta jalkapallo on edelleen hänen työnsä, julkisen roolinsa ja elämäntarinansa keskus.