Kuka on Esa Åkerlund? Näin hänen tapauksensa eteni vuosien aikana

Esa Kalle Vihtori Åkerlund on suomalainen neljästä henkirikoksesta tuomittu mies, jonka rikoshistoria ulottuu 1990-luvulle. Hänet tuomittiin ensin entisen vaimonsa murhasta elinkautiseen vankeuteen ja myöhemmin kolmen miehen tappamisesta 15 vuoden vankeusrangaistukseen. 

Åkerlund vapautui jälkimmäisestä tuomiostaan 1. heinäkuuta 2025. Hänen nykyisestä asuinpaikastaan, työtilanteestaan tai yksityiselämästään ei ole julkaistu vahvistettuja tietoja, eikä julkisista lähteistä löydy näyttöä väitteelle, että hän eläisi vapautumisensa jälkeen erityisessä viranomaisvalvonnassa.

Kuka on Esa Åkerlund?

Esa Kalle Vihtori Åkerlund syntyi 5. heinäkuuta 1969 ja täytti 57 vuotta heinäkuussa 2026. Hän on Suomen kansalainen ja tunnetaan ennen kaikkea kahdesta lainvoimaisesta rikoskokonaisuudesta: vuonna 1995 tehdystä murhasta sekä vuoden 2010 Porvoon autokaistasurmista. Ylen rikoshistoriallisessa katsauksessa hänet lueteltiin henkilönä, joka oli tuomittu alioikeudessa myös vuoden 1993 henkirikoksesta mutta vapautettu myöhemmin hovioikeudessa.

Joissakin julkisissa lähteissä Åkerlundia on kuvattu romanitaustaiseksi. Hänen etnisestä taustastaan ei kuitenkaan ole löytynyt hänen omaa vahvistustaan tai sellaista viranomaisasiakirjaa, jonka perusteella asiaa olisi syytä käsitellä elämäkerrassa varmana henkilötietona.

Varhainen elämä

Åkerlundin lapsuudesta, vanhemmista, sisaruksista, koulutuksesta ja nuoruusvuosista on julkaistu vain vähän luotettavaa tietoa. Myöskään hänen mahdollisista tutkinnoistaan tai varhaisesta työurastaan ei ole saatavilla varmennettua kokonaiskuvaa.

Julkisuudessa häntä on kutsuttu hevosmieheksi, mutta hänen ammatillisesta toiminnastaan, yrityksistään tai pitkäaikaisista työnantajistaan ei ole julkaistu kattavia tietoja. Åkerlund ei ole ollut julkisuuden henkilö perinteisessä merkityksessä, vaan häntä koskeva uutisointi on liittynyt lähes kokonaan rikostutkintoihin, oikeudenkäynteihin ja vankeusrangaistuksiin.

Askolan tapaus vuonna 1993

Åkerlundin nimi yhdistettiin ensimmäisen kerran laajasti julkisuudessa käsiteltyyn henkirikokseen vuonna 1993. Askolalaisessa ravintolassa syntyneen väkivaltaisen yhteenoton seurauksena 28-vuotias mies kuoli puukotukseen.

Åkerlund tuomittiin alioikeudessa taposta, mutta hovioikeus kumosi tuomion, koska näyttöä ei pidetty riittävänä. Oikeudellisesti hänet on siten katsottava asiassa syyttömäksi, eikä vuoden 1993 kuolemaa voida esittää hänen tekemänään henkirikoksena.

Tapaus on silti esiintynyt myöhemmässä rikosuutisoinnissa osana hänen taustaansa, koska se edelsi kahta rikoskokonaisuutta, joista hän sai lainvoimaiset tuomiot.

Entisen vaimon murha

Syyskuussa 1995 Åkerlund tunkeutui entisen vaimonsa olinpaikkaan Pernajassa ja ampui tämän kuoliaaksi. Samassa tilanteessa hän haavoitti kahta muuta ihmistä.

Åkerlund tuomittiin murhasta, kahdesta tapon yrityksestä ja muista tekoihin liittyneistä rikoksista elinkautiseen vankeuteen. Julkisuudessa rikoksen taustalla on kuvattu olleen eroon ja lapsen huoltajuuteen liittyneitä ristiriitoja. MTV Uutisten myöhemmän yhteenvedon mukaan Åkerlund suoritti elinkautista tuomiotaan joulukuuhun 2009 saakka.

Vanhassa artikkelissa rikoksen uhrista käytettyä sanaa ”ex-vaimo” on syytä täsmentää: kyse oli Åkerlundin entisestä puolisosta ja yhteisen lapsen äidistä. Uhrin sekä muiden tapaukseen liittyneiden yksityishenkilöiden tarpeettomia henkilötietoja ei ole perusteltua toistaa.

Vapautuminen vuonna 2009

Åkerlund vapautui elinkautisesta vankeusrangaistuksestaan ehdonalaiseen vapauteen joulukuussa 2009. Vapautuminen perustui Helsingin hovioikeuden ratkaisuun.

Hän ehti olla vapaana noin seitsemän kuukautta ennen Porvoon kolmoissurmaa. Tapausten lyhyt aikaväli nousi myöhemmin keskeiseksi osaksi keskustelua elinkautisvankien vapauttamisesta, vaarallisuusarvioista ja vapautumisen jälkeisestä tuesta. Ylen Poliisi-tv:n raportissa oikeuspsykiatrit nostivat tapauksen yhteydessä esiin muun muassa päihteettömyyteen perustuvien velvoitteiden tarpeen vaarallisiksi arvioitujen vankien vapautuessa.

Porvoon autokaistasurmat

Porvoon Näsissä sijaitsevan McDonald’s-ravintolan autokaistalla syntyi 6. heinäkuuta 2010 aamuyöllä riita kahden seurueen välille. Tilanne eteni muutamassa minuutissa ampumiseksi, jossa kolme miestä sai surmansa.

Esitutkinnan ja myöhemmän oikeudenkäynnin mukaan Åkerlund ampui miehiä lähietäisyydeltä. Kaksi uhreista kuoli tapahtumapaikalla ja yksi myöhemmin vammoihinsa. Åkerlund poistui paikalta autolla, mutta poliisi otti hänet kiinni pian ampumisen jälkeen.

Vangitsemisistuntoa edeltäneessä tapaamisessa Åkerlund katsoi asianajajansa kanssa tapahtumat tallentaneen valvontakameravideon. Tämän jälkeen hän tunnusti ampumiset, ilmoitti katuvansa tekoaan ja pyysi anteeksi uhrien omaisilta.

Oikeudenkäynti ja tuomio

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Åkerlundin helmikuussa 2011 kolmesta taposta ja ampuma-aserikoksesta 15 vuoden vankeusrangaistukseen. Kyse oli tuolloin määräaikaisen vankeusrangaistuksen enimmäispituudesta, ja oikeus määräsi rangaistuksen suoritettavaksi kokonaan vankilassa.

Mielentilatutkimuksessa Åkerlund todettiin syyntakeiseksi eli hän oli rikosoikeudellisesti vastuussa teoistaan. Vaarallisuusarviossa häntä pidettiin erittäin vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle.

Åkerlund kertoi oikeudessa käyttäneensä ennen tekoja alkoholia ja lääkkeitä. Hän vetosi myös puutteellisiin muistikuviin tapahtumista, mutta päihtymys ei poistanut hänen rikosoikeudellista vastuutaan.

Kun puolustusasianajaja Heikki Lampela kysyi Åkerlundilta tämän suhtautumisesta tapahtuneeseen, Åkerlund sanoi:

”Pahoillani olen koko asiasta. Ihan sydämestäni asti.”

Åkerlundin lausunto uutisoitiin oikeudenkäynnin aikana, mutta katumuksen ilmaiseminen ei muuttanut syyttäjän rangaistusvaatimusta eikä oikeuden ratkaisua.

Valitus hovioikeuteen

Heti käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen Åkerlund ilmoitti asianajajansa välityksellä, ettei hän valittaisi tuomiosta. Hän muutti kuitenkin myöhemmin kantaansa ja ilmoitti olevansa tyytymätön ratkaisuun. Lampela vetäytyi tämän jälkeen hänen avustamisestaan.

Helsingin hovioikeus piti 15 vuoden vankeustuomion voimassa syyskuussa 2011. Hovioikeuden mukaan käräjäoikeuden määräämä rangaistus ei ollut liian ankara, kun otettiin huomioon tekojen vakavuus, uhrien määrä ja Åkerlundin aikaisempi rikoshistoria.

Tuomio jäi lopulta lainvoimaiseksi.

Valvontakameratallenne

Autokaistan tapahtumat tallentuivat ravintolan valvontakameraan. Tallenne oli merkittävä osa rikosasian todistusaineistoa, mutta sitä ei julkaistu yleisölle.

Oikeus määräsi tallenteen salassa pidettäväksi 25 vuodeksi. Ratkaisussa painotettiin uhrien ja heidän läheistensä yksityisyyden suojaa sekä tallenteen poikkeuksellisen järkyttävää sisältöä.

Julkisuudessa on nähty lähinnä oikeudenkäynnin yhteydessä otettuja kuvia, uutisgrafiikkaa sekä poliisin ja toimittajien kuvauksia tapahtumapaikasta. Varsinaisen ampumisen tallennetta ei ole laillisesti julkaistu avoimeen käyttöön.

Vapauttamista haettiin aiemmin

Åkerlund haki myöhemmin vapautumista ennen koko 15 vuoden rangaistusajan päättymistä. Helsingin hovioikeus hylkäsi hakemuksen tammikuussa 2023.

Ratkaisussa painoivat hänen aikaisempi vakava väkivaltarikollisuutensa ja vaarallisuutta koskevat arviot. Hän ei siten päässyt ehdonalaiseen vapauteen, vaan jatkoi rangaistuksensa suorittamista vankilassa määräpäivään saakka.

MTV Uutiset kertoi helmikuussa 2025, ettei Åkerlundin tiedetty syyllistyneen vankeusaikanaan uusiin rikoksiin ja että hänen oli määrä vapautua saman vuoden kesällä rangaistusajan päättyessä.

Vapautuminen vuonna 2025

Åkerlund vapautui vankilasta 1. heinäkuuta 2025 suoritettuaan Porvoon teoista saamansa rangaistuksen. Yle ilmoitti vapautumispäivän jo huhtikuussa 2025 julkaistussa katsauksessaan.

Vapautuminen ei perustunut uuteen arvioon siitä, ettei hän olisi enää vaarallinen. Kyse oli määräaikaisen rangaistuksen päättymisestä: kun kokonaan vankilassa suoritettavaksi määrätty 15 vuoden tuomio oli päättynyt, hänen pitämiselleen vankilassa ei ollut enää kyseiseen tuomioon perustuvaa oikeudellista perustetta.

Ei näyttöä erityisvalvonnasta

Aiemman artikkelin väite siitä, että Åkerlund eläisi ”tarkan valvonnan” ja jatkuvan seurannan alaisena, ei perustu julkisesti vahvistettuun tietoon. Viranomaiset eivät ole ilmoittaneet hänen olevan sähköisessä valvonnassa, ehdonalaisvalvonnassa tai muussa erityisessä rikosseuraamuksessa.

Suomessa nykyisin käytettävään yhdistelmärangaistukseen kuuluu vankeusajan jälkeen vuoden mittainen valvonta-aika. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan seuraamus voidaan määrätä erittäin vaaralliseksi arvioidulle vakavan rikoksen uusijalle.

Yhdistelmärangaistusta koskeva lainsäädäntö tuli kuitenkin voimaan 1. tammikuuta 2018, vuosia Åkerlundin vuonna 2011 saaman tuomion jälkeen. Hänen tuomiostaan julkistetut tiedot koskevat kokonaan vankilassa suoritettavaa 15 vuoden määräaikaista rangaistusta, eivät yhdistelmärangaistusta.

Tavalliset poliisin rikostorjuntatoimet tai viranomaisten mahdollinen tiedonvaihto eivät ole sama asia kuin tuomioon kuuluva oikeudellinen valvonta. Tästä syystä Åkerlundin nykyistä arkea ei tule kuvata ”tarkasti valvotuksi” ilman viranomaisen vahvistusta.

Yksityiselämä nyt

Åkerlundin tarkkaa asuinpaikkaa ei ole julkaistu, eikä sille ole yleisen tiedonsaannin kannalta perusteltua tarvetta. Myöskään hänen mahdollisesta puolisostaan, parisuhteestaan, työpaikastaan, toimeentulostaan tai terveydentilastaan ei ole saatavilla vahvistettuja ajantasaisia tietoja.

Hänellä on aiempien oikeustapausten perusteella ainakin yksi lapsi. Lapsi ei ole julkisuuden henkilö, joten hänen nimeään, asuinpaikkaansa tai muita yksityisiä tietojaan ei ole syytä käsitellä.

Åkerlundilta ei ole julkaistu vapautumisen jälkeen varmennettuja haastatteluja, podcast-esiintymisiä, julkisia lausuntoja tai sosiaalisen median tilejä. Hänen nimellään mahdollisesti esiintyviä tilejä ei pidä pitää aitoina ilman riippumatonta vahvistusta.

Miksi tapaus muistetaan?

Åkerlundin rikoshistoria on poikkeuksellinen ennen kaikkea siksi, että hän teki kolme uutta henkirikosta vain kuukausia elinkautisesta vapautumisensa jälkeen. Tapaus osoitti, kuinka vaikeaa yksittäisen vangin tulevaa väkivaltariskiä on arvioida varmuudella.

Porvoon surmat vaikuttivat julkiseen keskusteluun erittäin vaarallisten rikoksenuusijoiden rangaistuksista, vapautumisen valmistelusta ja yhteiskunnan mahdollisuuksista puuttua tilanteeseen silloin, kun määräaikainen tuomio päättyy mutta henkilön arvioidaan yhä muodostavan vakavan riskin.

Vuonna 2026 Suomessa valmisteltiin varmuusvankeutta koskevaa uudistusta. Oikeusministeriön esityksen tavoitteena oli mahdollistaa erittäin vaaralliseksi arvioidun vangin vankeuden jatkaminen tarkoin säädetyissä tilanteissa vielä alkuperäisen rangaistusajan jälkeen. Nykyistä yhdistelmärangaistusta koskevassa järjestelmässä tuomittu vapautuu, kun vankeusaika ja siihen kuuluva valvonta-aika on suoritettu.

Åkerlundin vapautumisen jälkeisestä elämästä tiedetään vain vähän. Varmistettujen tietojen perusteella voidaan sanoa ainoastaan, että hänen 15 vuoden vankeusrangaistuksensa päättyi heinäkuussa 2025. Kaikki väitteet hänen nykyisestä asuinpaikastaan, seurannastaan, parisuhteestaan tai elämäntavastaan jäävät vahvistamattomiksi, ellei asiasta julkaista myöhemmin luotettavaa viranomais- tai haastattelutietoa.