Veera Kivirinta rakentaa kohti olympiaunelmaa uudella vauhdilla

Veera Kivirinta on suomalainen kilpauimari ja poliisi, joka on noussut 50 metrin rintauinnissa Euroopan mitalistiksi ja kaksinkertaiseksi pitkän radan MM-finalistiksi. Oulusta lähtöisin oleva sprinttiuimari on jatkanut uraansa poikkeuksellisen vaativissa oloissa yhdistämällä kansainvälisen huippu-urheilun kolmivuorotyöhön Helsingin poliisissa.

6. huhtikuuta 1995 syntynyt Kivirinta täytti keväällä 2026 31 vuotta. Hänen uransa tähänastinen kohokohta on Belgradin EM-kisojen hopeamitali vuodelta 2024, mutta olympiaohjelmaan tehty muutos avasi hänelle uuden ja entistä suuremman tavoitteen: 50 metrin rintauinti kilpaillaan ensimmäistä kertaa olympialaisissa Los Angelesissa vuonna 2028.

Kivirinta asuu ja harjoittelee pääkaupunkiseudulla sekä työskentelee Helsingin poliisissa. Hän ei ole kertonut julkisuuteen parisuhteestaan, lapsistaan tai lähisukunsa yksityiskohdista, eikä hänen vanhemmistaan tai sisaruksistaan ole julkaistu luotettavasti vahvistettuja henkilötietoja.

Lapsuus ja uintiuran alku

Kivirinta kasvoi Oulussa ja aloitti uimisen lapsena. Hänen ensimmäinen seuransa oli Oulun Uinti, jossa tavallinen uimakouluharrastus kehittyi vähitellen tavoitteelliseksi kilpaurheiluksi.

Nuoruusvuosinaan Kivirinta kilpaili etenkin rintauintimatkoilla. Hän oli mukana kansainvälisissä juniorikilpailuissa jo ennen aikuisten arvokisauraansa ja sijoittui esimerkiksi nuorten EM-kilpailujen 50 metrin rintauintifinaalissa seitsemänneksi. Uimaliiton kilpailuraportti osoittaa hänen kuuluneen Suomen lupaavimpiin rintauimareihin jo juniorina.

Kivirinnan vahvuudeksi muodostui erityisesti 50 metrin rintauinti. Lyhyellä sprinttimatkalla lähtö, vedenalainen vaihe, rytmi ja teknisesti onnistunut maaliintulo ratkaisevat paljon, minkä vuoksi pienetkin erot harjoittelussa tai suorituksen ajoituksessa näkyvät tulostaululla.

Ensimmäiset aikuisten MM-kisat

Kivirinnan pitkä aikuisten arvokisaura alkoi Barcelonan MM-kilpailuissa vuonna 2013. Hän oli tuolloin 18-vuotias ja sijoittui 50 metrin rintauinnin alkuerissä 22:nneksi.

Seuraavina vuosina hän edusti Suomea säännöllisesti kansainvälisissä kilpailuissa. Kehitys maailman terävimpään kärkeen tapahtui vaiheittain, eikä uran alkuvuosiin kuulunut välitöntä arvokisamenestystä. Kivirinta joutui tekemään pitkään töitä päästäkseen alkueristä välieriin ja välieristä finaaliin.

Yksi suomalaisuimareiden erityisistä haasteista oli arvokilpailujen maakiintiö. Välieriin tai finaaliin voidaan päästää enintään kaksi saman maan uimaria, joten kansainvälisesti kilpailukykyinenkin tulos saattoi jäädä ilman jatkopaikkaa, jos kaksi muuta suomalaista sijoittui edelle.

Ensimmäinen EM-finaali

Kivirinta teki yhden uransa varhaisista läpimurroista Lontoon pitkän radan EM-kilpailuissa vuonna 2016. Hän eteni 50 metrin rintauinnin finaaliin ja sijoittui viidenneksi.

Finaalipaikka osoitti, että hän pystyi kilpailemaan Euroopan nopeimpien rintauimareiden kanssa. Se ei kuitenkaan johtanut suoraviivaiseen nousuun, vaan seuraaviin vuosiin mahtui tuloksellisesti vaikeita jaksoja, niukkoja putoamisia ja epävarmuutta uran suunnasta.

Kivirinta jatkoi siitä huolimatta kilpailua ja kehitti samalla pidempiä rintauintimatkojaan. Hänen kansainvälinen ohjelmansa on vuosien aikana sisältänyt 50, 100 ja 200 metrin rintauinnit, vaikka 50 metriä on säilynyt selvänä päälajina.

Ura poliisina muutti arjen

Kivirinta kouluttautui poliisiksi ja alkoi työskennellä Helsingissä. Poliisin ammatti toi urheilun rinnalle säännöllisen toimeentulon, mutta samalla hänen kokonaiskuormituksensa kasvoi.

Hän työskentelee vanhempana konstaapelina Helsingin poliisissa. Työhön kuuluva kolmivuorojärjestelmä merkitsee päivä-, ilta- ja yövuoroja, joiden ympärille uintiharjoitukset, voimaharjoittelu, ruokailu ja palautuminen on sovitettava.

Kivirinta kuvasi työn ja urheilun yhdistämistä Ylen haastattelussa poikkeuksellisen raskaaksi.

Kivirinta sanoi:

”Tämä on ollut tällainen henkilökohtainen ihmiskoe. Se on tähän asti toiminut, mutta tiedän, ettei se toimi enää kauhean pitkään.”

Hän on kertonut vapaa-aikansa kuluvan suurelta osin altaalla, kuntosalilla tai kotona palautuessa. Kyse ei ole ollut vain kiireisestä aikataulusta, vaan myös fysiologisesta haasteesta: yötyö, epäsäännöllinen uni ja kova harjoittelu voivat heikentää palautumista, vaikka yksittäiset harjoitukset onnistuisivat suunnitellusti.

Muutto Tampereelle ja Helsinkiin

Kivirinta siirtyi vuonna 2020 Oulusta Tampereelle ja liittyi TaTU Tampereen riveihin. Muutto vei hänet samaan harjoitteluympäristöön useiden muiden Suomen kärkiuimareiden kanssa.

Hän muutti myöhemmin Helsinkiin ja harjoitteli Mäkelänrinteen uintikeskuksessa toimineessa olympiavalmennuskeskuksessa. Hänen valmennuksessaan keskeiseen rooliin nousi Matti Mäki.

Uusi ympäristö auttoi Kivirintaa nostamaan kansainvälistä tasoaan. Hän saavutti Budapestin vuoden 2021 pitkän radan EM-kisoissa 50 metrin rintauinnin finaalipaikan ja sijoittui seitsemänneksi. Samassa finaalissa hän ui tuolloin oman ennätyksensä 30,76, kuten Uimaliiton tulosraportti vahvistaa.

Tunteikas EM-finaali Roomassa

Rooman EM-kilpailuissa vuonna 2022 Kivirinta sijoittui 50 metrin rintauinnin finaalissa viidenneksi. Mitali jäi saavuttamatta, ja hän liikuttui kilpailun jälkeisessä televisiohaastattelussa.

Pettymyksen keskellä hän muistutti myös siitä, että finaalipaikka oli itsessään merkittävä saavutus. Ylen haastattelussa hän kokosi nopeasti ajatuksensa ja sanoi tietävänsä Tampereen harjoitusryhmän olevan ylpeä hänen suorituksistaan.

Rooman kilpailut osoittivat samalla, kuinka lähellä Euroopan mitalitasoa Kivirinta jo oli. Seuraava askel vaati kuitenkin vielä useita vuosia johdonmukaista harjoittelua.

Fukuokan välieristä Dohan finaaliin

Vuoden 2023 Fukuokan pitkän radan MM-kisoissa Kivirinta ui 50 metrin rintauinnin alkuerissä ajan 30,33. Hän eteni välieriin ja sijoittui lopputuloksissa 13:nneksi.

Saman vuoden lyhyen radan EM-kilpailuissa hän sijoittui viidenneksi. Uimaliitto valitsi hänet vuoden uimariksi, mutta menestys ei vielä tuonut valtion urheilija-apurahaa. Ylen selvityksen mukaan Kivirinta jäi ilman apurahaa, vaikka hän oli kuulunut Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin uimareihin.

Helmikuussa 2024 Kivirinta saavutti uransa ensimmäisen pitkän radan MM-finaalipaikan Dohassa. Hän sijoittui 50 metrin rintauinnissa seitsemänneksi ajalla 30,73. Samassa finaalissa Ida Hulkko oli viides, joten kaksi suomalaisnaista kilpaili yhtä aikaa lajin maailmanmestaruusfinaalissa. World Aquaticsin kilpailuraportti vahvisti sijoitukset.

EM-hopea Belgradissa

Kivirinnan vuosia tavoittelema arvokisamitali toteutui Belgradin pitkän radan EM-kilpailuissa kesäkuussa 2024.

Hän oli 50 metrin rintauinnin alkuerien nopein ajalla 30,58 ja jatkoi välierien ykköseksi ajalla 30,73. Finaalissa hän ui 30,65 ja saavutti hopeaa. Kyseessä oli hänen ensimmäinen aikuisten arvokisamitalinsa yli vuosikymmenen mittaisen MM- ja EM-uran jälkeen.

Uimaliiton virallisen raportin mukaan Kivirinta jäi kultaa voittaneesta Puolan Dominika Sztanderasta vain 0,10 sekuntia.

Kivirinta sanoi mitalin jälkeen:

”Olen yli kymmenen vuotta halunnut tätä mitalia.”

Hopea oli pitkän uran palkinto ja samalla vahvistus siitä, että Kivirinta pystyi edelleen kehittymään lähes 30-vuotiaana. Hän oli jo aiemmin kuulunut Euroopan finaalitasolle, mutta Belgradissa pienet tekniset ja kilpailulliset yksityiskohdat osuivat ensimmäistä kertaa mitalin arvoisesti kohdalleen.

Lyhyen radan ennätys

Joulukuussa 2024 Budapestin lyhyen radan MM-kisoissa Kivirinta ui 50 metrin rintauinnin välierissä henkilökohtaisen ennätyksensä 29,44. Uimaliiton mukaan aika vei hänet MM-finaaliin ja jäi 0,12 sekunnin päähän Ida Hulkon Suomen ennätyksestä.

Finaalissa Kivirinta sijoittui kahdeksanneksi ajalla 29,69. Tulos täydensi vuotta, johon sisältyivät pitkän radan MM-finaali, EM-hopea ja lyhyen radan MM-finaali.

Singapore toi toisen MM-finaalin

Kivirinta kilpaili kesällä 2025 Singaporen pitkän radan MM-kisoissa. Hän ui 50 metrin rintauinnin alkuerissä 30,36 ja välierissä 30,37. Välierätulos riitti kahdeksanteen sijaan ja finaalipaikkaan.

Uimaliiton kilpailu-uutisen perusteella Kivirinta eteni näin toiseen peräkkäiseen pitkän radan MM-finaaliinsa.

Finaalissa hän sijoittui kahdeksanneksi ajalla 30,68. Maailmanmestaruuden voitti Liettuan Rūta Meilutytė ajalla 29,55. Ylen tulosuutinen vahvisti Kivirinnan finaalisijoituksen.

Vaikka paikka maailman kahdeksan parhaan joukossa oli merkittävä saavutus, Kivirinta ei ollut omaan finaaliuintiinsa tyytyväinen. Hänen julkaisunsa kilpailujen jälkeen kertoi pettymyksestä, mutta myös siitä, että hän oli saavuttanut tavoittelemansa finaalipaikan.

Tauko ja kuormituksen rajat

Singaporen MM-kisojen jälkeen Kivirinta piti pitkän tauon uinnista. Syksyllä hänen harjoitteluaan jouduttiin muuttamaan, koska kokoaikainen kolmivuorotyö ja huippu-urheilu olivat vieneet voimavarat äärirajoille.

Hän vähensi uintiharjoittelua ja lisäsi voimaharjoittelua. Ratkaisu helpotti hetkellisesti kokonaiskuormaa, mutta aiheutti samalla huolta, koska lajiharjoittelun määrä jäi pienemmäksi kuin hän olisi halunnut.

Kivirinta sanoi:

”En oikein enää jaksanut ja oli pakko vähentää jostain.”

Hän ei ole ilmoittanut lopettavansa uraansa. Sen sijaan hän on pyrkinyt rakentamaan harjoittelunsa uudelleen tavalla, joka mahdollistaisi sekä kehittymisen että riittävän palautumisen.

Päälajista tuli olympiamatka

Kivirinnan uran tulevaisuus muuttui ratkaisevasti huhtikuussa 2025, kun olympialaisten ohjelmaan lisättiin 50 metrin selkä-, rinta- ja perhosuinnit sekä miehille että naisille.

Los Angelesin vuoden 2028 olympiaohjelmaan hyväksytty 50 metrin rintauinti on juuri Kivirinnan vahvin matka. Aiemmissa olympialaisissa rintauinnin henkilökohtaiset kilpailumatkat olivat 100 ja 200 metriä.

Muutos antoi Kivirinnalle ensimmäistä kertaa mahdollisuuden tavoitella olympiapaikkaa nimenomaan päälajissaan. Se myös vaikutti hänen asemaansa suomalaisessa tukijärjestelmässä, jossa olympialajien tuloksilla on suuri merkitys.

Kivirinta sanoi olympiatavoitteestaan:

”En olisi tässä, jos en unelmoisi Los Angelesin olympialaisista.”

Olympiapaikka ei ole automaattinen, vaan se edellyttää myöhemmin vahvistettavien valintakriteerien ja aikarajojen täyttämistä. Kivirinnan kaksi peräkkäistä MM-finaalia ja EM-hopea osoittavat kuitenkin, että hän on lähtökohtaisesti kansainvälisellä finaalitasolla omalla matkallaan.

Ensimmäinen valtion apuraha

Kivirinta sai vuoden 2026 alussa uransa ensimmäisen valtion urheilija-apurahan. Hänelle myönnettiin 24 000 euron kaksivuotinen apuraha.

Päätös oli hänen uransa kannalta merkittävä, sillä aiempina vuosina 50 metrin rintauinnin puuttuminen olympiaohjelmasta oli heikentänyt hänen mahdollisuuksiaan saada tukea. Apuraha antaa hänelle mahdollisuuden vähentää poliisityön määrää sekä käyttää enemmän aikaa harjoitteluun, leireihin, kilpailuihin ja palautumiseen.

Kivirinta sanoi apurahan vaikutuksesta:

”Voin vähentää työntekoa. Se on varmaan suurin asia.”

Tuki ei poista kaikkia huippu-urheilun taloudellisia haasteita, mutta se vähentää riippuvuutta kokoaikaisesta kolmivuorotyöstä juuri olympiadin ratkaisevassa vaiheessa.

Valmennuskeskuksen epävarma tulevaisuus

Kivirinnan valmistautumista varjosti loppuvuonna 2025 myös tieto Mäkelänrinteen olympiavalmennuskeskuksen toiminnan supistumisesta. Uimaliitto perusteli päätöstä taloudellisilla syillä.

Kivirinta kertoi olevansa huolissaan siitä, missä ryhmässä, millä radoilla ja millaisten tukipalvelujen avulla hän jatkaisi harjoitteluaan. Ylen haastattelussa hän kuvasi epävarmuutta tilanteeksi, jossa uran jatko saattoi riippua ulkopuolisten päätöksistä.

Olympiakomitea ilmoitti pyrkivänsä turvaamaan Los Angelesiin tähtäävien huippu-uimareiden harjoitteluolosuhteet. Valmentaja Matti Mäki puolestaan siirtyi Simmiksen päävalmentajaksi, kun Mäkelänrinteen toimintaa järjesteltiin uudelleen.

Uusi ennätys vuonna 2026

Kivirinta jatkoi kilpailua keväällä 2026. World Aquaticsin viralliseen tulospalveluun kirjattiin Lontoossa toukokuussa uitu 50 metrin rintauinnin aika 30,26, joka paransi hänen aiempaa henkilökohtaista ennätystään.

Samassa AP Race London International -kilpailussa hän ui 100 metrin rintauinnin aikaan 1.08,33. Kevään tulokset osoittivat, että hän pystyi säilyttämään kansainvälisen tasonsa apurahan, kevennetyn työkuorman ja olympiatavoitteen tukemassa uudessa vaiheessa.

Aika 30,26 vie Kivirinnan lähelle maailman finaalivauhtia. Sprinttimatkalla muutaman kymmenyksen kehitys voi merkitä useita sijoja, joten Los Angelesia kohti hänen keskeisiä kehityskohteitaan ovat lähdön, liu’un, vetorytmin ja maaliintulon kaltaiset yksityiskohdat.

Sosiaalinen media ja julkisuus

Kivirinta käyttää Instagramia urheilu-uransa seuraamiseen ja kertoo siellä kilpailuista, harjoittelusta, leireistä ja arjen hetkistä. Hänen virallinen tilinsä on @veerakivirinta.

EM-hopean jälkeen hän julkaisi voimakkaan tunteikkaan viestin vuosien työn täyttymyksestä. Singaporen MM-finaalin jälkeen sävy oli pettyneempi, mikä kuvasi huippu-urheilijan kaksijakoista tilannetta: maailman kahdeksan parhaan joukkoon pääseminen oli suuri saavutus, mutta oma suoritus ei vastannut hänen odotuksiaan.

Kivirinta on esiintynyt myös suomalaisissa urheilutapahtumissa ja antanut useita televisio- ja lehtihaastatteluja. Julkisissa puheenvuoroissaan hän on käsitellyt erityisesti poliisityön ja huippu-urheilun yhdistämistä, taloudellista epävarmuutta, palautumista sekä olympiaunelman merkitystä.

Julkisesti saatavilla olevista lähteistä ei löydy vahvistettua omaa podcastia tai laajaa podcast-haastattelua, joka toisi olennaisesti uusia tietoja hänen elämästään. Häntä koskevat keskeiset henkilökohtaiset lausunnot ovat peräisin hänen omista sosiaalisen median julkaisuistaan sekä Ylen ja Uimaliiton haastatteluista.

Yksityiselämä pysyy poissa julkisuudesta

Kivirinta on pitänyt yksityiselämänsä erillään urheilu- ja poliisiurastaan. Hän ei ole vahvistanut julkisesti puolisoa tai seurustelukumppania, eikä luotettavissa lähteissä ole tietoa avioliitosta tai lapsista.

Myöskään hänen vanhempiensa, sisarustensa tai muun perheensä nimiä ja ammatteja ei ole vahvistettu julkisuudessa. Hänen etnisestä taustastaan ei ole julkaistu erillistä itse määriteltyä tietoa, joten hänestä voidaan luotettavasti todeta vain, että hän on suomalainen ja edustaa Suomea kansainvälisissä kilpailuissa.

Kivirintaan ei ole liitetty vahvistettuja rikos-, doping- tai oikeuskiistoja. Hänestä ei myöskään ole julkaistu vahvistettuja vakavia terveysdiagnooseja. Julkisuudessa käsitellyt terveysaiheet ovat liittyneet ennen kaikkea kuormitukseen, palautumiseen, sairastelujaksoihin ja kolmivuorotyön vaikutukseen harjoitteluun.

Tavoitteena Los Angeles 2028

Kivirinta on kesällä 2026 uransa kiinnostavimmassa vaiheessa. Hänellä on takanaan EM-hopea, kaksi peräkkäistä pitkän radan MM-finaalia, lyhyen radan MM-finaali ja keväällä 2026 syntynyt henkilökohtainen ennätys.

Samaan aikaan hänen toimintaympäristönsä on muuttunut. Päälaji kuuluu nyt olympiaohjelmaan, ensimmäinen kaksivuotinen apuraha mahdollistaa työnteon vähentämisen ja harjoittelua voidaan rakentaa aiempaa paremmin palautumisen ehdoilla.

Los Angelesin olympialaisiin on silti vielä pitkä matka. Kivirinnan on säilytettävä terveytensä, ratkaistava harjoitteluympäristöön liittyvät kysymykset ja pysyttävä mukana nopeasti kehittyvän 50 metrin rintauinnin kansainvälisessä vauhdissa.

Hänen uransa osoittaa, ettei nousu arvokisamitalistiksi aina tapahdu nuorena tai suoraviivaisesti. Kivirinta saavutti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa 29-vuotiaana yli kymmenen vuotta ensimmäisten MM-kisojensa jälkeen. Nyt 31-vuotiaana hän tavoittelee ensimmäistä olympiaedustustaan matkalla, joka lisättiin kisaohjelmaan juuri hänen uransa ratkaisevassa vaiheessa.